On keskikesän top-listauksen aika! Laitoin paremmuusjärjestykseen viimeisen vuodenkierron aikana pelaamani pelit, ajalta 26.6.2020-24.6.2021. Muutos vuoden takaiseen listaukseen on suuri, sillä koostumus on vain 40-prosenttisesti sama. Jopa top-kympin sisällä on ollut vilinää ja vilskettä.
Listalta tippuneet pelit eivät tietenkään ole tulleet huonommiksi, vaan suurin syy vaihtuvuuteen on se, ettei suurta osaa viime vuoden top-peleistä ole tullut pelattua kertaakaan viime kesäkuun lopun jälkeen. Korona-ajan vaikutusta täytyy tietysti myös pohtia. Melkeinpä väitän, ettei koronalla juuri ole ollut vaikutusta listan sisältöön. Viime kesänä, ja osin vielä syksylläkin, pääsi pelailemaan suht normaalisti, ja usea moninpeli toimii hyvin myös kaksin.
Kuten ennenkin, olen ottanut huomioon vain ne pelit, joita olen pelannut vähintään kaksi kertaa, ja yhden pelikerran on siis täytynyt ajoittua viimeiselle 12 kuukaudelle. Pelkästään digitaalisesti pelattuja pelejä en ole huomioinut.
Hyvää juhannusta, lukijat!
30. 6Nimmt!
(Ei listalla viime vuonna.)Rennossa kortinlätkinnässä yritetään välttää keräämästä sarvipäitä. Pelaajilla on kierroksen alussa tietty määrä kortteja, joista aina valitaan kerrallaan yksi ja paljastetaan se samanaikaisesti. Paljastetut kortit asetetaan pöydälle siellä olevien neljän rivin jatkoksi: kortti menee riviin, jonka senhetkinen viimeinen kortti on mahdollisimman vähän pienempi. Jos kädestä paljastettu kortti on rivin kuudes, kortin pelannut joutuu ottamaan virhepisteiksi kaikki edelliset viisi korttia. Virhepisteitä tulee yhtä paljon kuin korteissa on sarvipään kuvia.
29. Dungeon Draft
(Sijoitus viime vuonna 18.)Listan ensimmäistä kortinvärväyspeliä, “Dunkkudraftia”, pelataan meillä yleensä usea erä putkeen, sillä peli soljuu eteenpäin sopivan vauhdikkaasti ja voittaja on siksi helppo haastaa nopeaan revanssiin. Tavoitteena on pöydätä eteensä kortteja, jotka kombottavat keskenään, rakentaen piste- tai rahakoneistoa tai mielellään tietysti kumpaakin. Heimoja on neljää erilaista ja niillä hieman erilaiset ominaisuudet. Tärkeimpiä ominaisuuksia pelin aikana ovat taisteluvoima ja rahantuotanto. Pakasta nousee joka kierroksella monsterikortteja, jotka lyömällä voi saada saman tien isonkin piste- tai rahasaaliin. Korttien pelaamisen järjestys on syytä miettiä tarkkaan, jo siksikin, että pelaamatta jääneet kortit täytyy vuoron päätteeksi heittää pois.
28. Gemblo
(Sijoitus viime vuonna 19.)Klassikko Blokusta en ole pelannut, mutta sen kuusikulmainen sisarpeli Gemblo on sitäkin tutumpi. Tavoitteena on päästä eroon mahdollisimman monesta kuusikulmaisista osista koostuvista palasista, joita jokaisella pelaajalla on omanvärinen kokoelmansa. Palaset asetellaan yksi kerrallaan yhteiselle laudalle siten, että ne ovat tasan yhden heksankulman päässä laudalla jo olevasta samanvärisestä palasesta. Lauta käy pian ahtaaksi, kun “matoja” jo suikertelee kaikkialla, ja jäljellä oleville palasille on yhä vaikeampi löytää tilaa, joka täyttäisi säännöt. Niin yksinkertaista, niin haastavaa, niin koukuttavaa!
27. The Quest for El Dorado
(Ei listalla viime vuonna.)El Doradon valloituspeli kipusi salakavalasti listalla näinkin korkealle. Yleensä kilpa-ajotyyppiset pelit eivät ole minun juttuni, mutta The Quest for El Dorado toteuttaa sen pakanrakennuksen kautta, ja sehän on vallan mahtavaa. Pelaajat etenevät moduuleista koostuvalla laudalla läpi erilaisten maastojen. Käsikorttien täytyy mätsätä edessä olevaan maastoon, esimerkiksi vesialueeseen, jotta seikkailijanappula pääsee eteenpäin. Vuorollaan voi myös ostaa uusia maasto- tai erikoistoimintokortteja. Taistelu voitosta on yleensä äärimmäisen tasaväkistä.
LINKKI: The Quest for El Doradon esittely Puutyöläinen-blogissa.
26. Sherlock Holmes Consulting Detective: The Baker Street Irregulars
(Ei listalla viime vuonna.)Pelisarjan uusimmassa julkaisussa Sherlock on saanut avukseen rikoksia ratkomaan Thames-joen varrella aikaansa viettävän poikajoukon. Pelaajat etsivät johtolankoja näiden poikien roolista käsin. Alkutarinan jälkeen mietitään, mistä lähteestä tai paikasta käsin juttua olisi paras lähteä kerimään auki. Lontoon kartta auttaa hahmottamaan tapahtumapaikkoja ja mahdollisia rikoksen kehityskulkuja. SHCD tarjoaa todella immersiivisiä ja huolella valmisteltuja keissejä, joiden ratkomiseen kannattaa varata kunnolla aikaa.
25. Bunny Kingdom
(Ei listalla viime vuonna.)Legendaarisen Richard Garfieldin suunnittelemassa pelissä valloitetaan koordinaattiruudukolta alueita ja asutetaan niitä söpöillä pupufiguilla. Kutakin ruutua vastaa yksi kortti, ja kortteja värvätään ja kierrätetään pelaajalta toiselle kolmen kierroksen aikana. Kuten kortinvärväyksissä aina, koukuttavinta on odottaa ja toivoa juuri sitä oikeaa korttia, jolla omaa peliä saisi rutkasti eteenpäin. Bunny Kingdomissa yksittäisten ruutujen hallinta ei riitä, vaan olennaista on saada yhtenäisiä alueita, jotta pistelaskuun saa kertoimia.
24. The Quacks of Quedlinburg
(Ei listalla viime vuonna.)Pussinrakennus (bag building) ja siihen liittyvä riskinotto on suomeksi nimellä Räävelin rohtotohtorit ilmestyneen pelin suola. Pelaajat keittävät omia rohtoliemiään ja hankkivat siihen erilaisia aineksia. Jos pussista nappaa vuoron aikana liikaa myrkkymarjoja, koko soppa räjähtää. Muilla aineksilla on erilaisia kombotusominaisuuksia, eli mitä paremman setin pussistaan onnistuu vetämään, sen enemmän pisteitä kertyy. Hyvä kiinniottomekaniikka takaa yleensä sen, ettei yksikään pelaajista pääse liiaksi karkuun pisteradalla.
LINKKI: The Quacks of Quedlinburgin esittely Lautapelioppaassa.
23. Texas Showdown
(Ei listalla viime vuonna.)Tästä ei tikkipeli ehkä parane. Texas Showdown on laistotikki, eli pelaajat yrittävät välttää voittamasta tikkejä. Maita on kahdeksaa erilaista ja niiden lukuarvot kulkevat eri kymmenluvulla. Yksinkertaisesta tikistä Texas Showdownin erottaa pari seikkaa. Jos joku pelaajista ei kykene seuraamaan aloittajan maata, hän voi pelata minkä tahansa toisen maan kortin, minkä jälkeen vuorossa olevat pelaajat saavat niin ikään pelata tämän maan kortin. Tikin voittaa se maa, jonka kortteja on pelattu eniten, ja tasapelitilanteessa lukuarvoiltaan suurempi maa. Tämän maan suurimman kortin pelannut joutuu lunastamaan tikin.
Huippuhauskassa fillerissä asetellaan noppia kuuteen eri kasinoon, kukin pelaajaa oman värisiään. Nopan silmäluvut määräävät, minne noppia voi sijoittaa, ja eniten noppia tiettyy kasinoon saanut lunastaa siellä olevan suurimman voiton. Noppia heitetään tiuhaan uudestaan, mikä tietää sitä, että pelin käänteet muuttuvat nopeasti, eivätkä voittorahat ole varmoja ennen kuin ne ovat varmoja. Erityistä twistiä tulee siitä, että jos samassa kasinossa on eri värisiä noppia yhtä paljon, nämä kumoavat toisensa.
21. Chinatown
(Ei listalla viime vuonna.)“Vaihdatko tontin nro kaksikymmentäseitsemän kolmeen fisu-kauppalaattaan vai paljonko pitää vielä maksaa sen lisäksi käteistä?” Chinatown on neuvottelupeli, jossa kaupankäynnin säännöt ovat avarat. Pelaajille jaetaan tontteja yhteiseltä laudalta sekä erilaisten liikehuoneistojen laattoja. Ideana on saada vallattua laudalta sopiva tonttikokonaisuus ja pystyttää sinne kauppaketju. Peli kestää seitsemän kierrosta, ja tulot maksetaan jokaisen kierroksen, eli vuoden, lopulla. Väkisinkin joutuu harjoittamaan matematiikkaa, jotta onnistuu tekemään diilejä, joilla on ainakin teoriassa mahdollisuus kääntyä voitollisiksi.
20. Mai-Star
(Sijoitus viime vuonna 10.)Geishamittelö on ollut hyllyssämme lähes varsinaisen lautapeliharrastuksemme alusta saakka. Yhä vielä tämä Seiji Kanain korttipeli ihastuttaa. Pelaajat ovat geishoja, jotka koittavat saada mahdollisimman vaikutusvaltaisia ja rikkaita asiakkaita. Korteissa olevia hahmoja voi käyttää joko mainostajina, jotka lisäävät geishan vetovoimaa tietyntyyppistä asiakasta kohtaan, tai asiakkaina, mikäli asiakkaaksi pelaamisen ehto täyttyy. Kun kortin pelaa asiakkaaksi, ansaitsee bonustoiminnon, jolla yleensä voi tehdä hallaa toisille pelaajille. Vuorovaikutusta onkin Mai-Starissa paljon. Kierros päättyy, kun joku pelaajista on päässyt eroon kaikista käsikorteistaan.
19. Battle for Rokugan
(Sijoitus viime vuonna 9.)Battle for Rokugan on puhdas aluehallintapeli. Pelaajat yrittävät pitää kiinni hallinnassaan olevista alueista ja valloittaa uusia. Muutaman voimakortin oikea-aikainen käyttö voi heilauttaa pelin kulun omaksi eduksi juuri kriittisellä hetkellä. En yleisesti ottaen ole kummoinenkaan aluehallintapelien ystävä, mutta tässä on sitä jotain. Jokainen kierros on superjännittävä, kun pelaajat ensin suunnittelevat taktiset siirtonsa sermin takana ja asettamalla tokeneita väärinpäin laudalle. Lopulta ne paljastetaan yhtäaikaa ja toiminnot keritään auki tietyssä järjestyksessä.
18. TA-KE
(Sijoitus viime vuonna 11.)Kaksinpeli TA-KE tarjoaa abstraktia jännitystä alusta loppuun. Pelaajat valitsevat vuorollaan viidestä soturi-token-pinosta yhden päällimmäisen ja asettavat sen omalle puolelleen lautaa. Tämän jälkeen pisteytetään ne soturit, joita vastaava token paljastuu otetun tokenin alta. TA-KEssa pystyy ennakoimaan juuri sopivalla (epä)varmuudella vastustajan seuraavat siirrot. Otanko ninjan, jolla saan seuraavalla kierroksella ehkä huippupisteet, vaikkakin ninjan alta paljastuu daimyo, joka saisi Kaitsun naaman turhan isoon virneeseen? Jokaisella token-tyypillä on myös oma kertakäyttöinen erikoisvoimansa, jonka ajoituksella on yleensä suuri merkitys.
17. Viscounts of the West Kingdom
(Ei listalla viime vuonna.)Shem Phillipsin West Kingdom -trilogian päättöosa Viscounts of the West Kingdom on meillä ollut pöydällä vasta pari kertaa, mutta sijoitan sen jo niiden perusteella näin korkealle. Siinä missä Paladins ja Architects perustuvat pitkälti työläisenasetteluun, Viscountsissa on kyse ennen kaikkea käsikorttien hallinnasta ja rondelin kiertämisestä. Käsikortin kulkevat pakanrakennuksen omaisesti kädestä pöydälle, poistopinoon ja sieltä takaisin käteen. Pöydällä olevat kortit jäävät sinne useaksi kierrokseksi, ja on tärkeää suunnitella korttien keskinäinen järjestys siten, että niistä saa parhaat tehot irti. Yhteisellä rondelilaudalla pystytetään rakennuksia, kirjoitetaan käsikirjoituksia ja työskennellään linnassa.
16. The Game: Face to Face
(Sijoitus viime vuonna 16.)Yksinkertaisella, tai tässä tapauksessa kaksinkertaisella, numeropakalla kiilataan näin hyvään sijoitukseen top-listalla. Kaksinpeli The Game: Face to Facessa kummallakin pelaajalla on oma pakka, jossa numerot juoksevat ykkösestä kuuteenkymppiin. Niitä ladotaan kädestä kahteen eri pelaajakohtaiseen pinoon, joista toisessa numerointi kulkee ylöspäin, toisessa alaspäin. Kun kädessä on vain pieni määrä kortteja, on tehtävä todella kinkkinen, mikä onkin syy The Game: Face to Facen herkullisuuteen. Vain riskejä ottamalla voi onnistua kahlaamaan koko nostopakkansa läpi ja vieläpä saada kätensä tyhjäksi. Vastustajankin pinoon voi pelata, mutta se helpottaa tämän peliä.
15. It’s a Wonderful World
(Sijoitus viime vuonna 7.)Kuudenkymmenenkahdeksan pelikerran jälkeen IaWW maistuu edelleen, vaikka suurin hypetys on meidän taloudessa ohitse. Peli yhdistelee koukuttavasti kortinvärväystä ja koneistonrakentamista. Neljän kierroksen aikana rakennetaan kortteja, jotka liitetään osaksi resurssituotantoa. Keltainen rahastrategia, vihreä ja sininen tiedestrategia ovat mukavasti tasapainossa, eli millä tahansa voi pärjätä, jos korttituuri osuu kohdilleen. IaWW toimii myös kahdella pelaajalla ja kestää nopeimmillaan vain vartin.
14. 7 Wonders
(Ei listalla viime vuonna.)Menestyspeli 7 Wondersista tuli viime vuonna uudistettu laitos, ja se on saanut meidän palaamaan tämän kortinvärväyksen pariin. Pelikertoja on kertynyt myös BoardGameArenassa. Kolmen kierroksen aikana kortit kiertävät kädestä käteen ja jokainen pöytää aina yhden kortin kerrallaan, samanaikaisesti. Pärjään 7 Wondersissa keskimääräisesti aika huonosti, kun jämähdän keräämään tuotantokortteja tai panostan liikaa sotavoimiin. Yhtä kaikki, tätä on nautinnollista ja rentoa lätkiä isommassakin porukassa: peli vetää kahdesta seitsemään henkeä (mutta kahdella pelaajalla kannattaa valita ennemmin 7 Wonders Duel).
13. Luxor
(Ei listalla viime vuonna.)Geneerinen Egypti-teema tuntuu vähemmän geneeriseltä tässä Rüdiger Dornin ihanaisessa pyramidikisassa. Seikkailjameeplet kiertävät spiraalimaisesti pyramidia ja pari pisimmälle ehtinyttä pääsee keskellä sijaitsevaan hautakammioon saakka. Matkan aikana voi kähveltää aarteita ja kerätä niistä settejä. Liikkuminen tapahtuu korteilla, jotka kertovat, kuinka monta askelta saa ottaa eteenpäin. Laatoista koostuvalle reiteillä aukeaa pelin edetessä muun muassa teleportteja ja pistelaattoja.
12. Tzolk’in: the Mayan Calendar
(Ei listalla viime vuonna.)Tiesin jo ennalta, että tulisin rakastumaan Tzolk’iniin. Daniele Tascinin työläisenasettelussa työvoima laitetaan rattaisiin kehittymään, ja mitä pidemmälle ratas ehtii pyörähtää ennen kuin hemmon ottaa pois, sen herkullisemman toiminnon saa suorittaa. Rattaita pyörii laudalla yhteensä viisi. Temaattisesti liikutaan muinaisessa Etelä-Amerikassa, viljellään, kerätään rakentamisen resursseja ja palvotaan jumalia temppeleissä.
11. Concordia
(Ei listalla viime vuonna.)Hyllymme komistus Concordia ei itse asiassa ole peli, vaan peliperhe. Sen verran monta lisäosaa olemme siihen hankkineet. Kaupankäynti antiikin ajan Välimerellä on pelin teemana ja lauta on kertakaikkisen upea (oma suosikkini on Egyptin kartta). Käsikorttien avulla tehdään toimintoja, joita ovat muun muassa laudalla liikkuminen, uuden kauppapaikan perustaminen sekä tuotteiden vaihtokauppa, osto ja myynti. Kun käsikortti on pelattu, se menee poistopakkaan, jonka saa takaisin käteensä jos käyttää tähän kokonaisen vuoron. On siis kikkailtava korttien pelaamisjärjestyksen kanssa, jotta omasta pelistä saa parhaat tehot irti. Uusia, tehokkaampia kortteja myös ostetaan lisään pelin aikana.
10. Azul: Summer Pavilion
(Sijoitus viime vuonna 6.)Azul-sarjan viimeisimmässä ja parhaassa julkaisussa värvätään tuttuun tapaan laattoja yhteisiltä tehdaslaatoilta. Niistä rakennetaan erilaisia värikuvioita omalle pelilaudalle. Kalleimmat kohdat kuvioissa maksavat monen monta samanväristä laattaa, mutta tietyistä osakuvioista saa myös samantien bonuksen, jolla laatan tai laattoja voi poimia erilliseltä yhteislaudalta lisää. Pidän Azul: Summer Pavilionissa erityisesti siitä, että muihin Azuleihin verrattuna siinä voi suunnitella peliään pidemmälle.
9. Alhambra
(Ei listalla viime vuonna.)Laatanasettelu Alhambra on ollut minulle tänä vuonna varsinainen hitti, vaikka jo vuosien takaa tuttu peli onkin. Tavoitteena on rakentaa oma erilaisista palatsilaatoista koostuva alhambra, jota mahdollisimman yhtenäinen muuri ympäröi. Pisteitä jaetaan muurin pituuden lisäksi erilaisten palatsien ylivallasta. Laatat ostetaan yhteiseltä laudalta ja jos onnistuu maksamaan tasarahan, voi ostaa toisenkin laatan tai vaihtoehtoisesti nostaa uuden rahakortin. Koko vuoronsa voi myös käyttää rahan ottamiseen. Tasarahasääntö tuo peliin juuri sen ratkaisevan lisäjujun.
8. Wingspan
(Sijoitus viime vuonna 1.)Massasta piristävästi poikkeavaan lintuteemaan puettu Wingspan tarjoaa viihdyttävän koneistonrakennuselämyksen. Pelaajat asettelevat lintukortteja pelilaudalleen kolmeen eri riviin: metsään, niitylle ja rannalle. Kun rivin toiminto aktivoituu, sillä olevien lintukorttien ominaisuudet tulevat käyttöön. Vuorollaan voi valita neljästä eri toiminnosta: asettaa uuden kortin, ottaa ravintoa (metsärivi), munia (niittyrivi) tai nostaa uusia käsikortteja (rantarivi). Joskus on parempi tuuri lintukorttien kanssa, joskus huonompi, mutta siitä riippumatta oman pelin suunnittelu ja kombotuksien metsästys on Wingspanissa nautinnollista.
LINKKI: Wingspanin esittely Pöydällä-blogissa.
7. Orient Express
(Ei listalla viime vuonna.)Iso kartta, jolle voi rakentaa pitkiä ratoja, siinä Orient Expressin suurin idea ja viehätys. Rakennusurakoita eri kaupunkien välille nostetaan yhteisestä rivistä. Valtioiden rajat ylittävät reitit jäävät laudalle, kun taas yhden valtion sisälle tehty reitti puretaan välittömästi sen valmistumisen jälkeen. Tämä luo kiehtovan tasapainottelun haasteen: vie resursseja rakentaa raidepätkiä aina uudelleen, mutta toisaalta, jos hyljeksii liikaa kansallisia reittejä, raiteet loppuvat ennen pitkää kesken.
6. The Manhattan Project
(Sijoitus viime vuonna 8.)The Manhattan Project tarjoaa kilpailua ydinpommin rakentamisesta ja sen testaamisesta käydään sekä yhteisellä että pelaajakohtaisilla laudoilla. Se, joka ensimmäisenä saa tussautettua ilmaan riittävän määrän koepommeja, kruunataan pelin voittajaksi. Työläisenasettelulla napataan itselle toimintoja yhteiseltä laudalta, ja siinä samalla blokataan ne muilta. Pommien rakentaminen edellyttää muun muassa uraania, oikeanlaisia työntekijöitä ja suunnittelukaavoja. Varsinaisia kierroksia ei ole, vaan kunkin pelaajan pelissä rytmittyvät työläisten asettelu laudoille, ja kun tämä ei ole enää mahdollista, niiden kutsuminen takaisin kotiin.
Siirrytään ydinpommien ajalta keskiaikaan, Orléansin seudulle Ranskaan. Omaa työväkeä pitäisi kouluttaa ja lisätä, uusia kauppapaikkoja perustaa ja haalia uusinta tietoa. Työläisiä edustavat tokenit, joita poimitaan sokkona omasta pussista bag building -mekaniikalla kunkin kierroksen alussa. Saatu väki asetetean omalle pelilaudalle omaa ammattiaan vastaavaan kohtaan, ja kun tietyn toiminnon edellyttämät ammattilaiset ovat kasassa, voi toiminnon tehdä. Välillä rutto kurittaa ja välillä monarkki käy keräämässä veroa varastossa olevista tuotteista.
4. Terraforming Mars
(Sijoitus viime vuonna 3.)Marsin valloitus on viime vuosina ollut suosittu lautapeliteema. Terraforming Mars keikkuu niistä parhaalla sijoituksella BoardGameGeekissä, ollen neljäs. Valtava uudelleenpelattavuus, tajuton erilaisten korttien määrä, juuri sopivasti tieteellisyyttä vaikka scifissä liikutaankin: tässä syitä, miksi TfM on minusta maailman parhaiden lautapelien joukossa. Kuten nimikin sanoo, tavoitteena on maankaltaistaa naapuriplaneettaamme. Sitä mukaa kun Marsin hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila nousevat, peli etenee vääjäämättömästi kohti loppuaan. TfM:n sisin olemus on koneistonrakennusta, mutta mukana on myös laatanasettelua ja kortinvärväystä.
LINKKI: Terraforming Marsin esittely Koko perhe pelaa -blogissa.
3. Tapestry
(Sijoitus viime vuonna 5.)Stonemaier-julkaisijan taattua laatua edustaa jo edellä esitellyn Wingspanin ohella Tapestry, joka on sivilisaatioteemainen resurssioptimointi olematta silti kuitenkaan puhdas sivilisaatiopeli. Pelaajat etenevät neljällä aihealueella: sotataidossa, tieteessä, eksploraatiossa ja teknologiassa. Resurssit ovat lähes koko pelin ajan tiukassa. Oman vuoron venyttäminen mahdollisimman pitkäksi niillä resursseilla, mitä on käytössä, onkin pelin ehkä pulmallisin mutta samalla palkitsevin haaste. Omalta pelilaudalta paljastuu pelin edetessä jonkinlainen koneistonrakennussysteemi, kun pienten rakennusfigujen alla olevat tuotantobonukset tulevat esiin.
2. Paladins of the West Kingdom
(Ei listalla viime vuonna.)Hullaannuin alkuvuodesta täydellisesti West Kingdom -trilogian keskimmäiseen osaan, Paladiineihin. Aika pasianssihan tämä on, vaikka korttimarkkinat ja muutama toiminto pelaajille yhteiset ovatkin, mutta se ei minua haittaa. Päinvastoin, on ihana päästä rauhassa suunnittelemaan omaa peliä: eriväristen meeplejen rekrytointia ja asettamista oman pelaajalaudan toimintoruutuihin. Pisteitä tulee monesta lähteestä, mutta ne kaikki ovat kovan työn takana. Käyttääkö arvokas jokerimeeple sinisen meeplen paikalle vaiko vihreän, entä mitä toimintokoneistoa olisi järkevintä kehittää - siinäpä pari tyypillistä pulmaa, joiden ratkaisu voi vaikuttaa koko loppupeliin.
1. Lords of Waterdeep
(Ei listalla viime vuonna.)Ei teemansa vuoksi, vaan siitä huolimatta D&D-maailmaan sijoittuva Lords of Waterdeep kiiti listan ykköseksi, kun se kolme vuotta sitten oli sijalla 45. Mistä moinen? No kun työläisenasettelu vaan natsaa tässä pelissä niin täydellisesti, tajuan sen nyt: toimintovahtoehtoja on paljon, mutta toisaalta, niistä tärkeimmistä aina jokin on blokattu. Kartta on upea ja vähitellen osaan jopa vähän eläytyä teemaankin. “Löytyisikö tästä pubista pari velhoa pimeitä keikkoja varten?” Pisteitä saa eritoten tehtäväkorttien lunastamisesta. Vähän väliä avautuu mahdollisuus tehdä pientä jäynää muille, ja sehän käytetään. Scoundrels of Skullport -lisäosa on yli kahdella pelaajalla ihan must, ja kahdellakin suositeltava.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti