Helposti lähestyttävä luolakomppaus vie pelaajat vampyyrikreivin linnaan. Arviossa lukuisia jatko-osia saanut Castle Ravenloft.

Kolmipäiväinen vuotuinen Lautapelaamaan-tapahtuma järjestettiin Helsingissä Kaapelitehtaalla 15.- 17. syyskuuta. Viime vuodesta olimme viisastuneet sen verran, että jätimme lapset mummin ja serkkujen hoiteisiin. Nyt emme myöskään yöpyneet hotellissa, vaan olimme lauantaina noin kymmenen tunnin ajan pelailemassa ja suuntasimme iltamyöhäiseksi takaisin Turkuun. Lyhyen kaavan osallistumisen vuoksi emme myöskään osallistuneet talkoohommiin, mikä vähän kyllä harmittaa.

Välillä jokin peli yllättää perinpohjaisesti ja ylittää odotukset. Meillä on ennen pelin kokeilemista saattanut olla epäluuloja, jos peli on tuntematon, sen mekaniikka tai teema arveluttaa, tai jos se BGG-reittausten perusteella vaikuttaa tusinatavaralta. Kokosimme positiivisista yllättäjistä Top10-listan hyvässä yhteisymmärryksessä.

Sébastien Pauchon (s.1971) on sveitsiläinen pelisuunnittelija. Hän on suunnitellut useita varsin menestyneitä pelejä, joista tässä esittelemme viisi. Debyyttipeli Yspahan oli Spiel des Jahres -ehdokkaana vuonna 2007. SdJ-raati myös antoi myöhempinä vuosina suosituksensa niin Metropolykselle, Jamaicalle kuin Jaipurille.

Korttipelivalikoimamme karttui kesällä 2017 useilla nimikkeillä. Esittelen ja arvioin tässä alustavasti niistä kolme: Capitol Luxin, Chroniclen ja Matryoshkan. Kolmikko on säännöiltään suhteellisen simppeli ja kestoltaan lyhyehkö, mutta tunnelmaltaan ja sisällöltään keskenään silti kovin erilaisia.

Vuoden Peli -palkinnot on tänään jaettu. Lastenpelisarjan voitti varsin mainioksi kehuttu Dr. Eureka ja partypelisarjan pumpattavan nuken heilutteluun perustuva Who’s the Dude. Perhepelisarjassa oli kova kilpailu, jonka voittajaksi nousi yllättävän raskas Agricola Perhepeli. Strategiapelisarjassa oli vain viisi ehdokasta, ja sieltä voittajaksi valikoitui Stefan Feldin suunnittelema Jórvík. Mikko Saari jo kommentoi Lautapelioppaan viikkokatsauksessa voittajia aika osuvasti.

Kun lapset ovat poissa, lelut tulevat kaapeistaan ja alkavat sotia keskenään. Muoviset naissotilaat, dinosaurukset, nalleritarit... eri porukat lähettävät kolme omaa yksikköään ottamaan toisista mittaa. Näistä lähtökohdista käynnistyy Kickstarterista saapunut Windup War.

Grand Austria Hotel, Lorenzo il Magnifico, Egizia. Virginio Giglillä on ollut näppinsä pelissä monen kansainvälistä menestystä saavuttaneen lautapelin synnyssä. Italialainen pelisuunnittelija antoi Todellisuuspaolle haastattelun, jossa hän muun muassa kertoo, miksi on parempi suunnitella pelejä yhdessä kuin yksin.

Emerson Matsuuchin suunnittelema Century: Spice Road aloittaa Century-trilogian. Kaikki pelit pohjautuvat samaan mekaniikkaan ja ne voi yhdistää keskenään. 

Miksi toiset pelit tuntuvat päättyvän paremmin kuin toiset? Pelin loppu- ja voittoehdot ovat merkittävässä asemassa pelisuunnittelussa. Näin pelkän pelaajan näkökulmastakin tuntuu mielekkäältä pohtia sitä miten peli rakentuu. Sitä kautta voi löytää itselleen sopivampaa pelattavaa.

"Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!”

Jaakko ja pavunvarsi ei ole ihan yhtä kaluttu IP kuin Cthulhu-mythos tai Sherlock Holmes. Englantilaisesta kansantarinasta ei kyllä kovin monipuolista materiaalia irti saisikaan, mutta Dan Cassarin (Arboretum) suunnittelema ja Renegaden julkaisema The Blood of an Englishman on varsin pätevä fillerimittainen kaksinpeli. Kestoa peliä kohden on noin kaksikymmentä minuuttia.

Lautapeliharrastajana matkustaminen tuo pieniä lisähaasteita. Aloittaessamme kotimaan automatkamme valmistelut, ensimmäisenä valittiin (ja eniten keskustelua herätti) mukaan otettavat pelit. Kun kuudentoista pelin pino oli sitten pinottu olohuoneen pöydälle tajusimme, että autoomme ei ikinä mahdu pelit, muut matkatavarat sekä me itse.

Yhdysvaltalainen Keith Matejka on kovassa nousussa oleva suunnittelija. Päätettyään julkaista ensimmäisen pelinsä itse, hän perusti Thunderworks Games -studion. Kickstarterissa erinomaisesti menestynyt Roll Player on nostanut miehen yleiseen tietoisuuteen lautapeliskenessä. Me tosin löysimme miehen ensin Bullfrogsin ansiosta. Annika haastatteli Keithiä heinäkuussa.

Kokosimme listan lautapeleistä, joita sormet syyhyävät päästä kokeilemaan mutta joita ei omasta hyllystä löydy. Teimme kumpikin oman listamme ja yllätyimme siitä, että kymmenen parhaan joukkoon ei tullut yhtäkään päällekkäisyyttä.

Corto on vähän outolintu ei vain meidän ludoteekissamme vaan laajemminkin lautapelimaailmassa. Se nimittäin pohjautuu sarjakuvahahmoon, eikä kyse ole nyt Disneystä. Hugo Prattin luoma Corto Maltese on laivaton merikapteeni ja onnenonkija, jonka seikkailuihin yhdistyy ripaus mystiikkaa.

Vuosineljännes on taas mennyt lähes huomaamatta ja on aika päivittää hottislistamme. Listasimme molemmat tusinan tämän hetken pelihaluja herättävintä suosikkiamme järjestykseen ja koostimme niistä yhteisen Hot-10:n.

Helsingissä on parhaat pelikaupat ja eeppinen valikoima pelejä kirjastossa. Tampere nokittaa Lautapelikahvila Tavernalla. Meillä Turussa… no, ei puhuta siitä.

Olen aina pitänyt itseäni eurogeimerinä. Tästä lähtökohdasta lienee erikoista, että pelejä esimerkiksi Board Game Geekissä, lautapelikaupassa tai Kickstarterissa selatessani huomioni kiinnittyy ensimmäiseksi teemaan. Teemattomat tai väärän teemaiset pelit karsiutuvat heti pois.

Kuinka ensimmäinen vuoteni Kickstarter-pledgaajana on mennyt? Onko tullut huteja, entä riemullisia onnistumisia? Nyt kerron kaiken Days of Ire: Budapest 1956:sta aina Windup Wariin ja vielä keskeneräisiin projekteihin saakka. Pelejä on saapunut yhteensä neljätoista ja yksi pullonavaaja siihen päälle.

Katselin google docseissa sijaitsevaa Todellisuuspaon (erittäin ammattimaisesti toteutettua) artikkelien suunnittelu- ja julkaisulistaa. Siellä on 20 juttuaihetta odottamassa aloittamistaan tai parhaassa tapauksessa enää viimeistelyä. Kuitenkin päätin kirjoittaa listan ulkopuolelta Star Realmsistä, sillä Suomen kansa tarvitsee siitä vielä yhden arvion(?).