Top-10 lautapelikuvittajat

by 10 toukokuuta 2 kommenttia

Pelien visuaalisuus on minulle tärkeä asia. En välitä figuureista, mutta laudan ja korttien värimaailma ja muu kuvitus joko sytyttää mielenkiinnon ja tukee pelinautintoa tai huonommassa tapauksessa tekee kokemuksesta valjun. Pääasiallisesti pidän väreistä ja niiden reippaasta käytöstä.

Jos boksi ja lauta ovat kovin haaleita ja värittömiä, minun on vaikea kiinnostua niistä niin paljon, että ottaisin selvää enemmän. Ja vaikka peli olisi hyvä, vääränlainen kuvitus tekee sille hallaa. Tällainen peli on vaikkapa Tokaido. Teemaan sopivasti japanilaisen minimalistinen kuvitukseltaan, toki, mutta samalla niin kovin tylsä.

Lautapelikuvittajien välillä on suuria eroja. Osan tyyli totta kai puhuttelee enemmän ja osan vähemmän. Sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä – mutta ei nyt mennä siihen negatiiviseen. Sen sijaan olen koostanut listan mielestäni kymmenestä parhaasta lautapelikuvittajasta. Ymmärrän, että graafisella suunnittelulla on iso osuus siinä, miltä peli näyttää, ja että graafikko on usein eri henkilö kuin kuvittaja, mutta nyt en käsittele grafiikkaa. Listalle päässeet taiteilijat ovat kuvittaneet vähintään kaksi eri peliä (lisäreitä ja saman pelin eri versioita ei kelpuuteta). Kaikkia yhdistää se, että tyyli on hieno ja tunnistettava.

Ossi Hiekkalan kuvittama Castell ilmestyi tänä vuonna Renegadelta.

10. Ossi Hiekkala

Aloitetaan suomalaisella taiteilijalla, nimittäin kymmenenneksi nostan Ossi Hiekkalan. Hänen kuvittamansa peliboksit vetävät puoleensä magneetin lailla, oli sitten kyse japanilaisesta kirsikkamaisemasta (Honshu) tai espanjalaisista ihmistorneista (Castell). Edellä mainittuja pelejä muuten yhdistää pinkki väri, onkohan Hiekkala mieltynyt siihen ihan erityisellä tavalla? Tyyli on tarkka ja tunnelmaa luova, ja värit tuovat siihen pehmeyttä. Lautapelit.fi on käyttänyt hyvin usein Hiekkalaa kuvittajana. Hänen parhaat työnsä ovat mielestäni syntyneet viimeisten kolmen vuoden aikana – yllä mainittujen pinkkien pelien lisäksi maininnan ansaitsee Flamme Rouge.

Hiekkalan omille sivuille pääsee tästä.

Mihail Dimitrievski on parhaimmillaan ihmishahmojen kuvittajana, kuten kuvan Raiders of the North Seassa.

9. Mihail Dimitrievski

Dimitrievski on lautapelimaailman uudehko, nouseva tähti. Miehen kuvituksia on viimeisten parin vuoden aikana alkanut ilmestyä kuin sieniä sateella. Hän on myös päässyt kuvittamaan hyvin menestyneitä pelejä ja saanut siten laajasti yleisöä. Se varmasti buustaa uraa eteenpäin ja hyvä niin. Minulle Dimitrievski tuli tutuksi Raiders of the North Seasta. Ihastuin hänen hieman humoristisiin, ronskeihin ja elämän kolhimiin hahmoihinsa. Dimitrievski onkin mielestäni parhaimmillaan ihmishahmojen kuvittajana. Hän piirtää melko tarkoin vedoin mutta silti sopivasti taiteellisia vapauksia ottaen. Muita Dimitrievskin kuvittamia julkaisuja ovat muun muassa A Game of Thrones ja aihepiiriltään hyvin erilainen Karnivore Koala.

Dimitrievskin omille sivuille pääsee tästä.

Ryan Laukatin jylhä Islebound.

8. Ryan Laukat

Laukat on listallani ainoa taiteilija, jonka kuvittamia pelejä en ole pelannut. Tuntemattomaksi hän ei ole silti jäänyt, koska useimmat hänen peleistään ovat hyvin menestyneitä ja niitä ei voi välttyä näkemästä. Laukat on muuten myös suunnittelija, eli hän sekä suunnittelee että kuvittaa oman firmansa Red Raven Gamesin julkaisut. Laukatin tyyli on maalauksellinen, ja hänen siveltimenjälkensä tunnistaisi vaikka unissaan. Nuo voimakkaat ja ylväät vedot sopisivat loistavasti lasten satukirjoihin. Laukatille on tyypillistä valita kuvitukseen yksi pääväri ja käyttää lähes vain sen muunnelmia. Paras hänen töistään on merensininen Islebound. Muita erityisen hienoja kuvitustöitä ovat sinivihreä Eight Minute Empire Legends ja Saharan hiekan värinen The Ancient World.

Laukatin omille sivuille pääsee tästä.


Ryan Goldsberryn sarjakuvamainen tyyli pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa Fugitivessa, jonka juoni etenee
numero numerolta.

7. Ryan Goldsberry

On hyvä, että listalle selvisi myös yksi sarjakuvamainen kuvittaja. Pidän tästä tyylistä lautapeleissä, mutta aika harva kuvittaja on päässyt näyttämään kyntensä useammassa kuin yhdessä pelissä. Goldsberry on pelisuunnittelija- ja julkaisija Tim Fowersin pelien vakikuvittaja. Hahmot ovat hyvin samantyylisiä ja samaa sakkia tuntuu esiintyvän eri peleissä. Kynänjälki on yksinkertaista mutta nerokasta, ja pidän myös kirkkaista värivalinnoista. Huumoriakaan ei Goldsberryn kuvituksista puutu. Goldsberryn kuvittamia pelejä ovat muun muassa Fugitive, Burgle Bros ja Paperback.

Goldsberryn omille sivuille pääsee tästä.

Tämän pelin hankintaa ei tarvinnut perustella puolisolle sen enempää, riitti kun kertoi, että kuvittaja on Dutrait.

6. Vincent Dutrait

Monen lautapeliharrastajan sydän läikähtää Vincent Dutraitin töitä katsellessa. Vinski on hieno taiteilija. Puoliso laittaisi hänet tämän listan kärkeen, eikä ole faniklubissaan yksin, tiedän nimittäin että Noppapotti-Miirakin lähes punastelee miehen taiteen edessä. Dutraitin tyyli on tarkkaa, ja ehkä siitä syystä hän sopii erityisen hyvin historiallisten aiheiden kuvittajaksi. Hyviä esimerkkejä ovat Lewis & Clark, Shitenno ja Mundus Novus. Dutraitin teoksia voi kuvailla ennen kaikkea adjektiiveilla tyylikäs ja hienostunut. Minun listallani Dutrait ei kuitenkaan tämän ylemmäs pääse, koska hänen tyylinsä on hitusen liian tarkka ja "ohut" makuuni. Pyöreät muodot puuttuvat.

Dutraitin omille sivuille pääsee tästä.

John Ariosan kuvitusta Mice and Mystics -peliin.

5. John Ariosa

Ariosan tyyli ei pistä silmään, mutta kun sitä ryhtyy tarkastelemaan lähempää, ihastuu. Pyöreät muodot (vrt äskeinen Dutrait) miellyttävät. Ariosan jälki on melko realistista, vaikka aiheissa olisikin fiktiota ja fantasiaa. Ehkä juuri sen takia häntä ei välttämättä tule bongattua. Mutta tsekatkaapa sellaisia pelejä kuin Mice and Mystics, Bullfrogs, Roll Player ja Floating Market. Ariosa tuntuu tykkäävän tummista väreistä, jotka tuovat kuvitukseen täyteläisyyttä.

Ariosan omille sivuille pääsee tästä.

Beth Sobelin töissä on lempeää tunnelmaa. Kuvassa Herbaceous.

4. Beth Sobel

Soobelin Beth on listan kuvittajista hämyisin. Hämyisyys luo hienoa tunnelmaa, vaikka yleisesti ottaen pidän hieman tarkemmasta tyylistä. Mutta esimerkiksi Viticultureen se sopii. Ellu Soopeli kuvaa ihmiset tavanomaisesti, mutta on parhaimmillaan maisemien ja kasvien kuvittajana. Hänellä on paljon ihailijoita. Minua on ärsyttänyt muutama Kickstarter-kampanja, jossa pelejä tunnutaan markkinoivan lähinnä Sobelin nimen voimalla, itse pelimekaniikkojen jäädessä vähän niin ja näin –tasolle. Eihän tämä tietenkään Sobelin vika ole. Parhaimpia hänen töitään ovat muun muassa Herbaceous, yllä mainittu Viticulture, Lanterns ja World's Fair 1893.

Sobelin omille sivuille pääsee tästä.

Tämä Chris Quilliamsin kuvittama peli tulee ehdottomasti löytymään hyllystäni, eikä vain ulkonäön takia.

3. Chris Quilliams

Melkein olisi tehnyt mieli nostaa Quilliams ylemmäs, mutta hänen kuvitukselliset helmensä ovat niin pieni osa koko tuotannosta, että tämä ranking-sija on perusteltu. Quilliamsilta nostan muiden yläpuolella kaksi peliä: Arboretumin ja vielä julkaisemista odottavan Coimbran. Biologina arvostan tarkkaa eliökunnan kuvaamista. Arboretumin puukortit ovat tässä mielessä niin hyviä, että jos ne suurentaisi, ne kävisivät hyvin vanhanajan koulutauluista. Renegade julkaisee tänä vuonna Arboretumista uuden painoksen, jonka kuvittaa Beth Sobel, ja kauniilta sekin näyttää, mutta Quilliamsin kuvitus on silti kymmenen kertaa parempi. Coimbran tyyli on hyvin erilainen: se ei ole samalla tavalla tarkka vaan siinä on ripaus fantasiaa. Värit ovat kuin karkki, boksi on kuvitettu riemukkaasti. Näin erilaiset tyylit ovat osoitus Quilliamsin monipuolisuudesta. Myös Azulin ulkonäöstä on kiittäminen Quilliamsia. Hän on tehnyt monet töistään yhdessä Philippe Guérinin kanssa.

Quilliamsin omille sivuille pääsee tästä.

Dual Powers on Kwanchai Moriyan tuoreimpia töitä. Ja parhaimpia.

2. Kwanchai Moriya

Moriya on erittäin työllistetty lautapelikuvittaja, ja hänen jälkensä tunnistaa vuosittain useista peleistä. Hänelle on tyypillistä "maalata värejä päällekkäin", mistä tulee hieno efekti. Yksi hienoimmista Moriyan kuvituksista on Kickstarter-kampanjansa juuri päättänyt Dual Powers. Sen hahmoissa ja väreissä on sellaista dramatiikkaa, jota olen tottunut näkemään Moriyan töissä. Hän ei väreissä säästele! Monesti Moriayn kuvitukset antavat hieman scifimäisen vaikutelman, vaikka aihepiiri ei suoraa scifiä olisikaan. Tunnelman rakentajana Moriya on täysi kymppi. Vaikuttavimpia hänen töistään ovat Dual Powersin lisäksi Dinosaur Island ja Days of Ire: Budapest 1956 sekä söpöstelyosastolta Kodama: the Tree Spirits ja Trash Pandas.

Moriyan omille sivuille pääsee tästä.

Atha Kanaani on nero. Traders of Osaka.

1. Atha Kanaani

Atha Kanaani. Olen myyty. Kanaanilla on täydellinen värisilma ja hänen kuvituksensa ovat täydellisiä. Voisin kehystää Traders of Osakan laudan seinälleni ja hukkua sen syviin väreihin. Kanaani harrastaa lämpimiä värejä ja sekoittelee niitä toisiinsa kekseliäällä tavalla. Ei jälkeäkään laimeudesta. Tarkkuus ja summittaisuus, fakta ja fiktio ovat Kanaanin töissä harmoniassa. Hyvin vaikuttavia ovat myös korttien selkämyspuolet, joihin Kanaani usein taiteilee tyylikkäitä toistuvia kuvioita. Parhaimpia töitä ovat Traders of Osakan ohella Pandemic Iberia, Archaeology: the New Expedition ja Beyond Baker Street. Olen hilkulla ostaa Smilen ihan vain kuvituksen vuoksi.

Kanaanin omille sivuille pääsee tästä.

Annika Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

2 kommenttia:

  1. Hyvä listaus, mutta kuvan Bullfrogsversio on eri kuvittajan ja aivan eri tyyliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos korjauksesta! Olet oikeassa. Kansi on tosiaan aivan eri tyyliä, korteissa sen sijaan on selkeitä vaikutteita Ariosan kuvittamasta ensimmäisestä painoksesta. Vaihdoin kuvaksi Mice and Mysticsin.

      Poista