Architects of the West Kingdom - näppärä trilogian aloitusosa

by Kai Saarto 27 joulukuuta 0 kommenttia Arvostelu Kickstarter lautapeli

Jouluksi 2018 saimme Kickstarterissa rahoitetun Architects of the West Kingdomin. Koska tänä jouluna hankimme sarjan seuraavan osan, Paladins of the West Kingdomin, lienee korkea aika arvioida tämä trilogian aloitusosa pois alta.

Suunnittelija Shem Phillips ja kuvittaja Mihajlo Dimitrievski tekivät aiemmin yhteistyötä viikinkiaikaa käsittelevässä North Sea -trilogiassa. Tuon kolmikon keskimmäinen, Raiders of the North Sea, on yksi kaikkien aikojen suosikkejamme työläistenasettelupelien genressä.

Odotukset uudelle trilogialle ovat olleet ainakin meillä kovat, harvoin on mitään pakkohankintoja, mutta nämä pelit kuuluvat niihin.

Architects of the West Kingdomissa Phillips on saanut suunnittelukumppanikseen S.J. MacDonaldin. Peli sijoittuu suunnilleen karolingisen ajan loppuun, eli vuoden 850 tienoille. Tuona oppineisuuden, taiteiden ja kirjallisuuden loistokautena kukoisti myös arkkitehtuuri. Karolingisen kirkkoarkkitehtuurin pohjalta kehittyi koko länsimainen keskiaikainen kirkkorakentaminen. Architects of the West Kingdomissa pelaajat ovat kuninkaallisia arkkitehteja. Tarkoituksena on kerätä mainetta pykäämällä erilaisia rakennuksia sekä osallistumalla suuren katedraalin rakentamiseen.

Laudan ikonografia on selkeää. Toimintona voi hankkia tai vaihtaa resursseja, rakentaa tai käydä vapauttamassa tyrmään
passitetut työläiset. Vasemman reunan virtue-rata kertoo pelaajan moraalisen tilan.

Rakennusprojekteihin tarvitaan suunnitelmien lisäksi runsaasti rakennusaineita, rahaa ja taitavaa työvoimaa. Arkkitehtien välinen kilpailu maineesta ja kunniasta on veristä, eivätkä likaiset temput ole harvinaisia. Toisten työvoimaa vangitaan väärin perustein ja vaikeasti saatavia rakennusaineita hankitaan myös laittomasta mustasta pörssistä. Veronkiertäminenkin on käyttökelpoinen työkalu kilpailussa. Väärinkäytökset voivat johtaa arkkitehdin maineen menetykseen ja hän voi menettää oikeutensa rakentaa katedraalia. Roistomainen grynderi voi silti voittaa pelin, jos hän saa rakennettua tarpeeksi pienempiä rakennuksia.

Shem Phillips on jälleen vähän uudistanut työläistenasettelupelien mekanismeja. Yleensä tämän genren peleissä aloitetaan muutamalla meepletyöläisellä ja niitä hankitaan pelin edetessä lisää. Läntisen kuningaskunnan arkkitehdeissä pelin alussa kullakin pelaajalla on käytössään hulppeat 20 työläistä, jotka pelin edetessä hiljalleen vähenevät. Aina kun pelaaja rakentaa jotain, yksi työläinen asetetaan makaamaan kiltahalliin, jonka täytyttyä peli päättyy. Viimeisillä kierroksilla onkin aikamoinen kiire saada kaikki keskeneräiset projektinsa valmiiksi ja sitä kautta pisteet kotiin.

Halutessaan pelin voi aloittaa pelaajien kesken erilaisilla hahmo-ominaisuuksilla. Theresellä pelatessa
alkupääomaa saa viisi hopearahaa ja yhden ylimääräisen rakennuskortin. Neljä työläismeepleä ovat
valmiiksi linnassa, ja moraali on lähes pahiksen lukemissa.

Toinen vähän nähty idea on se, että kaikki pelaajat voivat asettaa useita työläisiään samaan toimintopaikkaan. Esimerkiksi kivilouhoksella voisi olla työläisiä minulta, Annikalta ja Jesseltä. Kun Jesse omalla vuorollaan lisää louhokseen kolmannen työläisensä, myös siellä aiemmin työssä olevat tyypit aktivoituvat ja Jesse saa kerralla kolme kiveä. Onkin aika hyvä strategia kerätä paljon työläisiään samaan paikkaan, jotta pystyy keräämään loppupelin tarpeiksi rakennusaineita mahdollisimman vähillä vuoroilla.

Koska moinen massatuottaminen on kovin tehokasta, voivat muut pelaajat ryhtyä likaisiin temppuihin sen estämiseksi. Minä voisin asettaa vuorollani työläisen torille ja palkata sieltä hopealla väkeä vangitsemaan kaikki Jessen (ja Annikan) kivilouhosten työläiset. “Kuninkaan nimessä, tämä laiton kokoontumisenne täällä kaivoksella hajoitetaan. Teidät viedään kunnianarvoisan arkkitehti Kaitsun putkaan odottamaan siirtoanne vankilaan!”. Myöhemmällä vuorollani voi yksi työläiseni viedä vangitsemani meeplet vankilaan, jossa saan palkkioksi yhden hopearahan per tuomani meeple.

Katedraali nousee kerros kerrokselta, mutta vain yhdelle on tilaa huipulla. Sieltä saa myös pelin parhaat
yksittäiset pisteet. Kun työläistä käyttää rakentamiseen, sitä ei saa enää takaisin.

Linnaan joutuneet työläisensä voi käydä vuoron käyttämällä pelastamassa ja se onkin hyvä siirto, sillä kuningas järjestää välillä tarkastuksia arkkitehtiensä hyveellisyyden varmistamiseksi. Jos tarkastuksen tullessa pelaajan työläisiä on paljon vankilassa, siitä seuraa maineen menetystä ja sakkona velkakirja.

Tämä mielenkiintoinen mekaniikka tekee Architects of the West Kingdomista mukavan interaktiivisen työläistenasettelupelin. Pelin muut osa-alueet ovat nekin hyvin teemaan sopivia ja mielenkiintoisia. Kaikkien pelaajien mainetta seurataan hyvellisyysradalla, jossa hyvästä maineesta palkitaan pisteillä ja velkojen anteeksiannolla. Huonosta maineesta menettää työlupansa katedraalin ja joutuu mahdollisesti myös ottamaan velkakirjoja sakkoina. Lain kiertämisestä voi myös olla hyötyä, sillä useimmista pelissä tehtävistä ostoksista menee osa kuninkaalle veroina. Kun arkkitehti on tarpeeksi korruptoitunut, hän osaa kiertää verot ja säästää sitä kautta pitkän pennin hankinnoistaan. Yksi pelin olennaisia valintoja onkin miettiä lähteäkö selkeästi hyveelliselle tielle, jonka kautta voi myös saada runsaasti pisteitä katedraalin rakennustyöhön osallistumisesta, vai lähteäkö hyödyntämään alamaailman kontakteja ja oikomaan sitä kautta turhia byrokraattisia mutkia.

Rakennuksia pystyttäessä saa välittömän bonuksen, "koneistoedun" tai pisteytysehdon pelin loppuun. Rakennuksen pistearvo on merkitty oikeaan ylänurkkaan. 

Kun yllä mainittuihin ominaisuuksiin lisätään mm. ammattityöläiskorttien ja omien rakennusten ominaisuuksien kombottaminen, voidaan sanoa että Arkkitehdit on varsin mielenkiintoinen pisteenkeruuhaaste. Kun suhteellisen työläs pelin opetusvaihe on saatu pöydässä suoritetuksi, itse pelaaminen etenee hyvin sutjakkaasti. Ilman opetusvaihetta pelin saa pulkkaan noin tunnissa - puolessatoista.

Architects of the West Kingdom toimii 1-5 pelaajalla. Yksinpelissä vastustajana toimii yksinkertaisella “keinoälyllä” toimiva Helena. Hellun voi ottaa myös kaksinpeliin kolmanneksi pyöräksi. Hauskimmillaan peli on ehkä neljällä ihmispelaajalla, sillä interaktiota riittää. Peli ei kauheasti pelaajamäärän lisääntyessä edes hidastu, sillä pelin loppuehtona olevan täyttyneen kiltahallin koko mukautuu pelaajamäärän mukaan.

Pelin Kickstarter-versiossa tuli mukana mm. promokortteja, lisäpelaajalautoja, laatikko verorahojen säilömiseen sekä optiona metallikolikot. Nämä eivät ole mitenkään välttämättömiä pelistä täysin rinnoin nauttimiselle, retail-versio riittää siihen mainiosti.

Työpajalta voi käydä hakemassa pysyvää työvoimaa. Vaihtoehtoja on sitä enemmän, mitä useampi meeple on käytössä.

Tällä hetkellä sijoitan Architects of the West Kingdomin työläistenasettelupelien kärkikolmikkoon, jossa sen seurana ovat Viticulture Essential Edition ja Raiders of the North Sea. Pelien keskenäinen järjestys riippuu päivästä ja siitä millaista teemaa tai haastetta peliltä kulloinkin toivon. Architectsien jälkeen odotukset Paladins of the West Kingdomille ovat huipussaan.

Annikan ajatukset:

Architects of the West Kingdom on työläisenasettelu, jossa on jonkin verran tavallista enemmän pelaajien välistä vuorovaikutusta. Tämä johtuu vangitsemistoiminnosta: pelin itsensä ei tarvitse rajata toimintojen voimakkuutta, koska pelaajat tekevät tämän homman. Joinakin pelikertoina vangitsemista on käytetty melko vähän, mikä on tehnyt pelikokemuksesta hyvinkin erilaisen. Hyveellisyysrata on dynaaminen ja määrittää pelaamista paljon, mikä on mielestäni yksi Arkkitehtien parhaita puolia. Halutako paheellisuuden tuomat vero- ja muut edut vai toimiako hyveellisesti, jolloin kaikki maksaa vähän enemmän mutta pääsee osallistumaan katedraalin rakentamiseen? Olen kokeillut pahiksen roolia vain kerran, eikä se ollut menestys. Pahiksena on kenties aavistuksen riippuvaisempi hyvin kombottavista korteista, koska katedraalipolku on suljettu. Rakennuskorttien pelaamisen “epämahtipontisuus” on pieni miinus verrattuna katedraalin pystyttämiseen. Peli vaikuttaa olevan tasapainossa: sekä hyviksenä että pahiksena pääsee samanlaisille pisteille, jos strategia on toiminut hyvin.

Keltaisia meeplejä on lähetetty vartiotorniin. Tilanne on keltaisen pelaajan kannalta paha, mikäli hän ei ehdi lunastaa
meeplejään takaisin ennen kuin musta pörssi resetoituu ja kuninkaan tarkastaja rankaisee arkkitehtiä, joka käyttää rikollisia työvoimanaan.