Mitä meillä on pelattu eniten tai mitä tekisi eniten mieli pelata juuri nyt? Todellisuuspaon tämän kesän kuumimpien pelien listalle on päätynyt vähän oudosti kaksi kampanjapeliä sekä useampi “dudes-on-a-map” -figupeli.
Raatipelejä eli suomenkielisiä Pelaajien valinta ja Vuoden peli -ehdokkaita on myös mukana, sillä niitä on pelattu paljon ja joukossa on tänä vuonna erittäin kovia pelejä. Haaveiluosastolla on tavallista hiljaisempaa, sillä kaikkia listan pelejä on meistä vähintään toinen jo pelannut.
Koostimme molemammat omat top-10 -listamme, joista pistelasku nosti seuraavan yhteisen kympin kärjen.
10. Deep Sea Adventure
Annika: Pääsin pari viikkoa sitten kokeilemaan Oink Gamesin julkaisemaa Deep Sea Adventurea ja ihastuin. Oink Gamesin bisnesideana on tuottaa pelejä, jotka mahtuvat pikkuruiseen boksiin mutta tarjoavat silti mainiota viihdettä. Esimerkkeinä näistä vaikkapa Insider ja Startups. No mutta, Deep Sea Adventuressa sukelletaan aarteiden perässä valtameren syvyyksiin. Peli perustuu pääosin ahneuteen ja sen mukaiseen riskinottoon. Pelaajat sukeltavat pikkuhiljaa yhä alemmas, arvokkaampien aarteiden luo. Yhteisestä sukellusveneestä alkaa happi vähetä sitä mukaa kuin aarteita otetaan kantoon. Kuka malttaa nousta pinnalle, ennen kuin on liian myöhäistä? (Vastaus on lähes aika: ei kukaan.)
9. Dawn of Peacemakers
Kaitsu: Sami Laakson suurpeli sodan estämisestä antropomorfisessa fantasiamaailmassa on merkittävä saavutus monella saralla. Pitkälti yhden miehen projektiksi DoP on huikea esitys. Peli on ollut meillä arvostelujonossa turhankin pitkään, koska kampanjan pelaamiselle löytyy harvoin aikaa. Satunnaisten pelikertojen jälkeen nyt kesälomalla on saatu lopulta useampia skenaarioita pelatuksi ja pelin kanssa alkaa olla sinut. Pidän pelissä varsinkin sopivasta määrästä tarinallisuutta. Se herättää kiinnostusta, mutta ei vie huomiota itse peliltä. Aluksi sivustakatsojan rooli vähän tökki, mutta kolmannen skenaarion ja kiristyneen vaikeustason jälkeen pelissä keskeinen hienosyinen vaikuttaminen on maistunut koko ajan paremmalta. Odottelen mielenkiinnolla mitä viimeisestä avaamattomasta pakasta ilmestyy ja miten meillä kampanjassa käy.
8. Detective: L.A. Crimes
Kaitsu: Detective: A Modern Crime Board Game oli meille vuoden 2018 kovin pelikokemus. Se oli samalla ensimmäinen Portal Gamesin peli, joka todella onnistui vangitsemaan meidät pöydän ääreen. 1980-luvun Los Angelesiin sijoittuva “puoli-itsenäinen” lisäosa L.A. Crimes vaikuttaa ensimmäisen osion jälkeen oikein hyvältä. Kun Portalilla saisivat vielä tuon englannin kielenhuollon ja luovan kirjoittamisen kuntoon. Ikuiset donitsistereotypiat alkoivat emopelissä jo vähän välillä tökkiä. Teksti tässä lisäosassa on sentään ollut toistaiseksi kelvollista, joten pelisarja saattaa nousta ainakin minulla kärkivitoseen, kun teen seuraavan kaikkien aikojen top-listani.
7. Startups
Annika: Ehdin jo mainita Startupsin listakympin kohdalla. Saimme tämän osakepelin kesän kynnyksellä Lunkisti-Terolta, ja se on yksi tiuhimmin kesällä pöytään päässeitä pelejä. Yleensä yhden erän jälkeen on pakko ottaa heti perään toinen, ja sitten vielä kolmas. Startupsin osakemarkkinat koostuvat kuudesta erilaisesta osakkeesta, joita on liikkeellä hieman eri määrä. Jokainen ottaa vuorollaan kortin ja sen jälkeen joko pelaa yhden käsikorteistaan eteensä pöydälle, samalla paljastaen mitä osakekantaa kerää, tai luopuu yhdestä käsikortistaan yhteisille markkinoille. Jännä antimonopoli-systeemi estää sen, että eri osakkeet jakautuvat eri pelaajille. Kierroksen päättyessä joutuu maksamaan jokaisesta osakkeestaan sille pelaajalle, jolla on kyseistä osaketta eniten.
6. Assault of the Giants
Kaitsu: Hetken mielijohteesta ostin alennusmyynnistä tämän Dungeons & Dragons -lautapelisarjan vähemmän tunnetun jäsenen. Jättiläisrodut ottavat toisistaan mittaa Forgotten Realmsin Kalparannikolla. Kullakin osapuolella on oma tavoitteensa, jolla tärkeitä ordning-pisteitä kerätään. Isot figuurit ja mielenkiintoinen komentokorttien pelaamissysteemi antavat meidän kokoelmaamme vähän uudenlaista verta. Yhden pelikerran perusteella Assault of the Giants on kelvollinen “dudes-in-a-map” -genren peli, jossa ei ole varsinaisesti muuta vikaa kuin turhan pitkä kesto. Vuorot onneksi etenevät niin nopeasti, että peli ei tunnu hidastempoiselta.
5. Istanbul + Mocha & Baksheesh -lisäosa
Annika: Ihanainen Istanbul on ollut meillä pariin otteeseen pöydällä, kun viimein saimme aikaiseksi korkata sen Mocha & Baksheesh -lisäosan. Jo peruspeli tarjoaa yllin kyllin pähkäilyä, mutta lisäosa tuo vielä lisäbuustia. Pelaajat keräävät kilvan rubiineja laatastolta, joka koostuu 12-16 laatasta. Liikkumissysteemi on erityisen vinkeä: omaa kauppiastaan voi liikuttaa vain sinne asti, mihin apulaisia riittää. Sen jälkeen on palattava takaisin keskuslaattaan. Mocha & Baksheesh tuo peliin mukaan neljä lisälaattaa, kahvin yhdeksi kaupankäynnin välineeksi sekä lisää pelaajien välistä vuorovaikutusta.
4. Decrypto
Annika: Päättelypelejä on meillä viime syksyn huuman jälkeen pelattu vähemmän, mutta Decrypton myötä tähänkin genreen on taas palattu. Peli muistuttaa hyvin paljon Codenamesia: omalle joukkueelle annetaan vihjeitä, jotta nämä osaisivat päätyä oikeisiin tarjolla oleviin sanoihin. Decryptossa on kuitenkin vastapuolella aina mahdollisuus koittaa koodinpurkua ennen kotijoukkuetta. On siis tasapainoteltava tarpeeksi vaikeiden ja tarpeeksi helppojen vihjeiden välimaastossa. Nostalgiset komponentit ovat osa pelin viehätystä. Decryptoa on tullut pelattua niin kerhossa kuin omien ja sukulaislasten kanssa. Sukupolvien välinen taisto päättyi keski-ikäisten voittoon. Hyvä me 70-lukulaiset!
3. Manhattan Project + Second Stage -lisäosa
Annika: Vähän itsellenikin yllätyksenä Manhattan Project sijoittui top30-listallani äskettäin kärkiviisikkoon. Tarkemmin ajatellen eihän siinä ole mitään kummallista: pelissä rakennellaan omaa koneistoa ja sijoitellaan alati kasvavaa työntekijäjoukkoa omiin tehtäviinsä: insinöörit kaivoksiin, tiedemiehet yliopistoon ja niin edelleen. Ennen pitkää alkoi olla selvää, että Second Stage -lisäosaa on päästävä kokeilemaan. Se saapui kesäkuussa, ja muutama päivä sitten saimme kaksinpelin pystyyn. Tykästyin lisärin neljästä osasta erityisesti historiallisiin hahmolaattoihin, joista saa valita yhden aina samassa yhteydessä kun vetää työläiset laudoilta pois. Jo yksistään nämä hahmot tuovat Manhattan Projectiin lisää pelaajien välistä vuorovaikutusta, ja otan ne tästedes ehdottomasti aina mukaan. Muita Second Stage -lisäosasia ovat vetypommi, rakettitehtaat ja Nations 2 -kortit.
2. Cyclades
Kaitsu: Listan toinen dudes-in-a-map -peli on toivelistallani pitkään roikkunut Cyclades. Bruno Cathalan ja Ludovic Maublancin suunnittelema peli yhdistää yksinkertaista sotapeliä ja huutokauppamekaniikkaa älyttömän mielenkiintoisesti. Kreikkalaisesta mytologiasta ammentavassa pelissä pelaajat ostelevat Areksen, Poseidonin ja muiden pantheonin jumalten suosiota, sillä vain näiden tuella voi kasvattaa ja liikuttaa armeijoitaan tai laivastojaan ja rakentaa tukikohtia. Pöydän lukeminen osoittautui tärkeäksi taidoksi, kuten myös omien toimiensa tarkka ajoittaminen. Peli etenee hyvää tahtia varsinkin jos pelaajat kehtaavat käyttäytyä tarvittavan röyhkeästi eivätkä vain kasvata reservejään.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti