Infinity Gauntlet: a Love Letter Game

by 08 marraskuuta 0 kommenttia



Saimme Asmodee Nordicsilta arvosteltavaksi Infinity Gauntlet: a Love Letter Gamen. Tarjolla on selkesti erilainen peli kuin mihin näissä sarjan peleissä on totuttu. Mutta iskevätkö Marvel-teema ja yksi vastaan monta -pelitapa taisteluhansikkaan lailla?




Marvel-maailman megapahis Thanos etsii ikuisuuskiviä (Infinity Gems) rautahanskaansa (Infinity Gauntlet), jotta saisi maailmankaikkeuden hallintaansa. Yhteen koottuina kuusi ikuisuuskiveä muodostavat äärimmäisen voimakkaan energianlähteen, ja yksi rautahanskan napsautus tuhoaisi puolet universumista. Jokainen jalokivi on erivärinen: tilakivi sininen, mielikivi keltainen, todellisuuskivi punainen, voimakivi purppura, aikakivi vihreä, ja sielukivi oranssi.

Love Letter on vuonna 2012 julkaistu Seiji Kanain suunnittelema gigahitti korttipeli, jossa nuoret ja vanhemmat säätyläisherrat tavoittelevat palatsiin suljetun prinsessan sydäntä. Sen saa omakseen se, joka saa toimitettua neidolle kolme rakkauskirjettä.

Kun Thanos ja prinsessa lyödään yhteen, saadaan Infinity Gauntlet: a Love Letter Game, jossa yksi pelaajista edustaa Thanosin pahansuopuutta ja loput 2-5 pelaajaa hyvän puolen sankareita. Love Letterin uudelleenteemoitusta on harrastettu jo aiemmin: kirjeitä kirjoitellaan muun muassa Legend of the Five Ringsin ja Batmanin kontekstissa. Infinity Gautlet eroaa näistä siinä, että se ei ole mekaniikoiltaan alkuperäisen pelin (lähes) identtinen kopio. Rakkauskirjeitä ei tässä variantissa jaella, vaan voittopolkuna on molemmilla puolilla murjoa vastustaja hengiltä. Thanos voi voittaa myös saamalla haltuunsa kuusi ikuisuuskiveä. Peli on epäsymmetrinen: Thanos edustaa yksinään pahan puolta, jolle muut pelaajat yrittävät yhteistyössä pistää kampoihin. Molemmilla puolilla on myös omat pakat. Thanosilla on joka vuorollaan kädessään kolme korttia, joista tehdä valinta, muilla kaksi.


Hyvikset ovat Marvelista tuttuja sankareita.

Alkuperäisen Love Letterin tapaan kukin hyvispelaaja iskee vuorollaan yhden käsikorteistaan pöytään ja tekee sen mukaisen toiminnon. Ykkösellä voi arvata vastustajan kädessä olevan kortin ja jos siinä onnistuu, kyseinen kortti tulee lyödyksi. Kakkosella voi kurkistaa yhtä korttia Thanoksen kädessä. Kolmosella verrataan käteen jäänyttä korttia satunnaisesti valittuun Thanoksen korttiin, ja arvoltaan pienempi tulee lyödyksi. Nelosella voi vahvistaa omaa tai tiimikaverin hyökkäys- ja puolustusvoimaa. Vitosella pääsee näpelöimään nostopakkaa ja kutosella voi hyökätä Thanosin kimppuun. Thanosin pakassa on samankaltaisia kortteja, mutta lisäksi ikuisuuskivikortteja, joissa on erikoistoimintoja ja joilla voi voittaa koko pelin, jos onnistuu keräämään kaikki kuusi joko käteensä tai/ja eteensä pöydälle.

Pelaajamäärästä riippuen kumpikin puoli aloittaa pelin tietystä määrästä elinvoimaa. Hävinneet taistelut hivuttavat mittaria alaspäin, ja jos elinvoima valuu nolliin, häviää pelin. Peleissä, joita olemme tähän mennessä pelanneet, voitto tai häviö on aina ratkennut tähän, ei kerättyihin kiviin.

Infinity Gauntlet: a Love Letter Gamen modifikaatiot alkuperäisestä pelistä ovat onnistuneita ja teemaan sopivia, ja ne tuovat peliin ihan uutta kulmaa. Siltikään meistä ei kumpikaan syttynyt tälle pelille. Alkuperäinen Love Letter on yksinkertaisuudessaan nerokas, ja kun siihen tuo uusia vivahteita, neroudesta menetetään jotain. Syynä voi toki olla sekin, ettei Marvel teemana anna meille mitään ekstraa. Lisäksi kolminpeli vaikuttaa suosivan Thanosta: pelattavan kortin valitseminen kolmesta vaihtoehdosta toi monet kerrat sen ratkaisevan eron, jolla taistelut, ja sitä myötä pelit, voitettiin. 

Kaitsun kommentit: alkuperäinen Love Letter on meillä saavuttanut Hall of Fame -aseman, joka ei horju. Pelin pelaaminen on lukuisten toistojen jälkeen yhtä zeniä ja flowia. Nämä uudet variaatiot Love Letteristä ovat kaikki olleet toimivia pelejä, mutta kärsivät meillä nimen omaan siitä, että niiden pelaaminen ei tule selkärangasta.  Uskon, että Infinity Gauntlet voi olla juuri se oikea versio Love Letteristä monelle, koska siinä on mielenkiintoisempia strategisia vaihtoehtoja tarjolla. Se myös tuntuu piristävän erilaiselta. 


Kortit ovat tyylikkäässä pussukassa. Peliin kuuluu myös muovisia extra power -tokeneita sekä
kummankin puolen elinvoimaa osoittava seurantakortti.

Annika Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti