Esittelemme kahvipöytäpelien sarjassa lyhyitä ja tilatehokkaita pelejä kahdelle. Tällä kertaa tarjoillaan kaksi yhden hinnalla, eli samaa pelimoottoria hyödyntävät FFG:n pikkupelit Star Wars: Empire vs Rebellion ja Cold War: CIA vs KGB.
Molempien esiteltyjen kaksinpelien lähtökohtana on blackjack/ventti, jota on viritelty strategisempaan suuntaan. Sebastien Gigaudautin ja David Rakoton suunnittelema Cold War: CIA vs KGB ilmestyi vuonna 2007. Uudelleen teemoitettu Star Wars: Empire vs Rebellion ilmestyi vuonna 2014, ja siihen Nikki Valens teki pieniä pelillisiä lisäyksiä. Star Wars -versiota on edelleen saatavissa ja se on peleistä ehkä rahtusen parempi. Toki pääasiallinen valintakriteeri näiden liki identtisesti toimivien pelien välillä on teema. Alkuperäinen kylmän sodan asetelma mustavalkoisilla historiallisilla valokuvilla puhuttelee minua enemmän, mutta Star Warsin ympäristö kelpaa sekin hyvin kahvipöydän kamppailuihin.
Tarkoituksena on voittaa kierroksen tapahtumakortti itselleen ja saada siitä pisteitä. Voittaja on ensimmäisenä tarvittavat pisteet kerännyt pelaaja. Cold Warissa kamppaillaan esimerkiksi tiedustelupalveluiden vaikutusvallasta Chilessä tai siitä kumpi osapuoli pääsee huippukokouksessa niskan päälle. Tähtien sodan maailmassa kamppaillaan taas siitä löytyykö Kapinallisten tukikohta tai kumpi vie nimiinsä Yavinin taistelun.
 |
| Tapahtumakortteja kummastakin pelistä. |
Tapahtumapakasta nostetaan yksi kerrallaan tapahtumia esiin. Kukin tapahtuma määrää kuinka monta korttia kumpikin pelaaja voi korkeintaan pöydätä: Hothin eeppiseen suurtaisteluun voi pelata viisi korttia, mutta olympialaisiin vain yhden per naama. Tapahtumakortteihin on merkitty myös niiden antama pistearvo, sekä kattoarvo, jonka ylittäminen johtaa pelaajan tappioon siinä tapahtumassa. Pelaajien resurssikorteissa on numeroarvoja yhdestä kuuteen.
Pelaajat nostavat kortteja omasta pakastaan (yleensä) sokkona pöydälle. Pöydätyillä korteilla on aina jokin aktivoitava kyky, jota voi käyttää uuden kortin nostamisen sijasta omalla vuorollaan “täppäämällä” sen 90-astetta. Sotilaskorteilla voi esimerkiksi poistaa pöydästä yhden vastustajan kortin, tiedustelukortilla taas kurkkia ja järjestellä omia tai vastustajan nostokortteja. Toimintoja on useita erilaisia ja kerran täpättyä korttia ei voi käyttää uudestaan, ellei jokin toinen kortti taas käännä sitä valmiusasentoon. Tätä pakasta noston tuurinkoitosta ja korttien aktivointia jatketaan kunnes molemmat pelaajat ovat passanneet vuoronsa. Sitten katsotaan kumpi voitti: jos toinen on mennyt yli kattoarvosta hän häviää, tasapelin ratkontaan on kummallakin pelillä omat keinonsa. Jos molemmat ovat menneet yli, molemmat tietysti häviävät.
 |
| Nostopakkojen resurssikortteja SW: Empire vs Rebellionista. Toisiaan vastaavat kortit kummankin osapuolen pakasta. |
Kun tapahtuma on näin ratkennut tulee mahdollinen yllätys. Ennen kierrosta salaisesti valitut agenttikortit (Cold War) tai strategiakortit (Star Wars) paljastetaan ja ne voivat vielä muuttaa tilanteen kalkkiviivoilla. Toinen pelaaja on ehkä pelannut Mestarivakoojan, jolloin pelaajan päämäärä onkin ollut koko ajan hävitä tapahtumakortti, sillä silloin hän voittaa. Vastapuoli on saattanut taas ennakoida jotain kieroa ja pelannut Assassiinin, joka nirhaa Mestarivakoojan ulos pelistä. Käytetty agentti-/strategiakortti menee lepovuoroon (jollei sitä murhattu pois pelistä) ja sen saa taas myöhemmin käyttöön.
Kaksi peliä ovat lähes identtiset. Star Wars: Empire vs Rebellionissa on uutena juttuna vaikutusvaltamerkkejä, joita saa voitetuista tapahtumista. Niitä käyttämällä voi suoristaa jo käytettyjä kortteja, mikä lisää kikkailumahdollisuuksia. Toinen pieni muutos liittyy hahmokortteihin, näillä uniikeilla korteilla on erikoisominaisuuksien lisäksi kaksi numeroarvoa, kortin arvo on kuutonen kun se on pystyssä ja ykkönen täpättynä. Tästä on joskus yllättävää haittaa tai arvaamatonta hyötyä.
 |
| Ylempänä SW: Empire vs Rebellionin salaisia strategiakortteja. Alempana Cold Warin agentteja. |
Star Wars: Empire vs Rebellion näyttää alkuperäisestä trilogiasta napattuine kuvineen ja värimaailmansa ansiosta myös hauskemmalta pöydällä. Molemmilla osapuolilla on myös oma nostopakka sopivilla kuvilla, vaikka toiminnallisesti pakat taitavatkin olla identtiset. Cold War: CIA vs KGB taas miellyttää luultavasti enemmän Twilight Strugglen muotokielestä ja tosimaailman aiheista pitäviä.
Pelien antama kikkailun mahdollisuus yhdistettynä onnenkoetusmekanismiin oli minulle mieleinen yhdistelmä. Toisen pelaajan agentti-/strategiakortin päättely tuo myös mielenkiintoista lisäjännitettä. Pelin heikkous liittyy korttituuriin, sillä nostetut kortit määräävät pitkälti sen mitä vuorolla kannattaa ja voi tehdä. Valinta sen välillä nostaako uuden tai käyttääkö pöydätyn toiminnon on yleensä aika selvä. Vuorot voivat näin välillä toistaa itseään. Päättely vastustajan tavoitteesta ja todennäköisyyksien ja riskien laskenta tuo kuitenkin peliin sen verran mielenkiintoista mietiskeltävää, että kokonaisuutena pelit jättivät positiivisen maun. Pidän Port Royalista ja tässä on vähän samanlaista onnenkoetusta: tuurilla on iso osa menestyksessä, mutta onnetarta voi myös vähän avittaa fiksulla pelaamisella.
Pelien kesto on noin 30 minuuttia ja vuorot etenevät nopeasti. Pienikokoisena kaksinpelinä jommalle kummalle on paikkansa kokoelmassa, mutta molempia ei ole mitään järkeä kuitenkaan pitää.
 |
| Cold Warin laatikko ja muutamia komponenteja. Peli on aivan taskukokoinen ja tämän vuoden parhaita kirpparilöytöjämme. |
 |
| Star Wars: Empire vs Rebellionia on julkaistu samassa neliökoossa kuin ylläoleva Cold War. Tämä lainaan saamamme versio on kuitenkin kolmanneksen korkeampi. Pieni se on edelleen. |
0 kommenttia:
Lähetä kommentti