Between Two Castles of Mad King Ludwig paikkaa sen, mikä edeltäjiltä jäi vajaaksi

by 10 toukokuuta 0 kommenttia

Kun Stonemaier Games ilmoitti julkaisevansa Between Two Castles of Mad King Ludwig -pelin, piti ensin oikein tarkistaa allakasta, joko on huhtikuun 1. päivä. Olimme pelanneet Bezier Gamesin suomeksikin käännettyä hittipeliä Castles of Mad King Ludwig sekä Stonemaierin laatanvärväyspeliä Between Two Cities. Kyseessä on siis lautapelimaailmassa vielä melko harvinainen ilmiö, mash-up.

Musiikkiteollisuudessa kahden artistin kappaleita yhdistelevät biisit ovat vanha juttu ja netissä mash-upit ovat nykyään yleisiä: Googlen karttapalvelut kun yhdistää ravintola-arvosteluihin, saadaan älypuhelimeen kuluttajalle hyvinkin käyttökelpoinen appi tai sivusto.

Saimme Between Two Castles of Mad King Ludwigin arvosteltavaksi Stonemaier Gamesilta. Peli ilmestyi vuonna 2018 Matthew O'Malleyn ja Ben Rossetin suunnitteluyhteistyönä.

Linnan rakentaminen alkaa kahden laatan kokoisesta valtaistuisalista. Kuvassa oleva sali antaa pisteitä heti vasemmalla
tai oikealla puolella olevista käytävä- ja/tai salonkilaatoista.

Laattoja värvätään linnojen rakennuspaloiksi

B2CoMKL:n ideana on, että kukin pelaaja rakentaa yhtäaikaisesti kahta linnaa, yhtä kummankin naapuripelaajansa kanssa. Pelikierros etenee siten, että kukin pelaaja ottaa yhdeksän huonelaatan pinon, valitsee niistä kaksi ja antaa lopun pinosta vieressä olevalle pelaajalle. Näitä värvättäviä huonelaattoja on seitsemää eri laatua (ruokahuone, olohuone, työhuone, ulkotila, makuuhuone, käytävä ja kellari). Pelaajat keskustelevat kummankin naapurinsa kanssa, kumman kahdesta laatastaan sijoittavat yhteiseen linnaansa ja minne siellä. Seuraavaksi valitaan omalle kohdalle tulleesta seitsemän laatan pinosta taas kaksi, laitetaan ne naapurien kanssa paikoilleen ja lähetetään loput eteenpäin. Tätä jatketaan, kunnes jäljellä jää enää yksi laatta, joka poistetaan pelistä. Toinen kierros tehdään samalla tavalla, yhdeksällä laatalla aloittaen, mutta tällä kertaa pinot kiertävät eri suuntaan. Kahden värväyskierroksen jälkeen jokaisessa linnassa on pohjaksi asetetun valtainistuinsalilaatan ympärille rakentunut naapuriyhteistyössä noin kuudentoista huoneen kokonaisuus (ylimääräisiä laattoja on saattanut saada bonuksena). Eri huoneet antavat pisteitä eri asioista, joten suunnittelu on tärkeää. Kaikkien linnojen pisteet lasketaan ja voittaja on se pelaaja, kenen huonommat pisteet saanut linna on paras.

Yksityiskohta valmiista linnasta. Oranssi työhuone antaa pisteitä käytävästä, joka kahden laatan pituisena lähtee sen vasemmalta puolelta. Alempi käytävälaatta puolestaan palkitsee pisteellä samaisen työhuoneen.

Parempi kuin esikuvansa

Peliin on otettu Between Two Citiesin pelimekaniikka, johon on yhdistetty Hullun Ludvigin laattojen pisteytyssysteemi. Kahden kaupungin suunnittelijat Rosset ja O’Malley pohtivat pelilleen jatkoa ja yrittivät erilaisia teemoja. Stonemaier Gamesin Jamie Stegmaier pitää linnoista ja ehdotti niitä teemaksi. Rossetin oma testiryhmä ihastui erityisesti versioon, johon oli otettu vahvoja vaikutteita Castles of Mad King Ludwigin huoneiden pisteytyksestä. Oltiin jonkin jäljillä. Lopulta päätettiin ottaa yhteyttä Bezier Gamesiin, joka suostui lisensoimaan pelinsä Stonemaierille. Lopputuloksen mash-up on meistä parempi kuin kumpikaan esikuvansa yksinään.

Yleisesti ottaen Beth Sobel on parhaita lautapelikuvittajia, mutta jostain syystä Between Two Cities näytti vähän tylsältä ja väritykseltään tukkoiselta. Sen laattojen pisteytyskin oli vähän mielikuvitukseton. Peli oli kuitenkin kivan nopea pelata ja veti jopa seitsemän pelaajaa. The Castles of Mad King Ludwigin hieman rasittava alkuasettelu, hidas laattakauppa ja bidaussysteemi ylipäätään sekä vähän sotkuinen pisteytys söivät kiinnostustamme muuten mielenkiintoiseen peliin. Pelin arvosana tipahti joka pelikerran jälkeen vähän lisää.

Laattoja kahdessa lokerikossa. Nämä suljetaan tiiviillä muovikannella, jotta komponentit eivät hölsky boksissa.


B2CoMKL:n tasamuotoiset laatat ja niiden pisteytyssäännöt ovat varsin selkeät. Yksi laatta voi vaikka antaa pisteitä ylä- ja alapuolellaan olevasta ruokailuhuoneesta, kun taas työhuoneet taas suosivat samanlaisten laattojen ketjuja. Kaiken kaikkiaan pistetytyssäännöt laatoille aukeavat hyvin nopeasti. Ehkä kyseessä on vain omakohtainen mielipide, mutta The Castles of Mad King Ludwigissa tuntui siltä, että joka kierroksella joutui koko linnansa käymään läpi, sillä joku alakerran huone saattoi vaikuttaa johonkin pari kerrosta ylempänä olevaan. Olin sen pelin kanssa aina pienessä epävarmuudessa pisteytyksen suhteen. Muistinko varmasti kaikki? B2CoMKL:ssa mukana tuleva linnakohtainen pistelappu toimii erinomaisesti ja muutenkin valmiin linnan pisteiden laskeminen on sujuvampaa.

Pelin aikana ei ole silmämääräisesti kovin helppo arvioida kuinka arvokas kumpikin oma linna milläkin hetkellä on. Sikäli kasuaalissa linnanrakentelussa tulee lähinnä valittua sillä hetkellä parhaalta näyttävä vaihtoehto kädestä kumpaankin linnaan. Mitään kovia neuvotteluja siitä, että kumman laattansa sen naapurin nyt kannattaisikaan tähän meidän yhteiseen hankkeeseemme sijoittaa, ei myöskään ole peleissämme näkynyt. Lähinnä käydään lämminhenkistä jutustelua siitä, miten sen vuoron laatat optimaalisimmin sijoittuisivat ja ollaanko jossain huonetyypissä nyt lähellä bonuslaatan saantia ja panostetaanko tilaisuuden tulleen seuraavalla vuorolla siihen. Yhteistyö on positiivista ja edes hate-draftausta ei oikein tule, sillä kukin luovuttaa omat laattansa aina kuitenkin seuraavaksi toiselle yhteistyökumppanilleen. Silti kilpailuasetelma on selkeä, mikä ilahduttaa niitä, jotka eivät yhteistyöpeleistä yleensä välitä (kuulun itse tähän joukkoon). Kovin strateginen peli B2CoMKL ei ole. Heti alussa voi toki päättää, millaista linnaa lähtee muodostamaan, mutta laattatuuri saattaa viedä pohjan suunnitelmalta. Pitkin pelin kulkua on kehitettävä uusia ideoita, jos eniten kaivatut laatat eivät päädy omiin käsiin. Pelin päättyessä on hauska vertailla linnojen muotoa: lähinnä yhdestä korkeasta tornista koostuva laatasto ei eräässä pelissämme pärjännyt pisteytyksessä, kun taas bunkkerityylinen maata viistävä kyhäelmä sai huippupisteet.

Oli pelaajamäärä sitten kolme tai seitsemän, se on ihan sama. Ainoastaan kahdella naapurillasi on mitään merkitystä pelisi kannalta ennen kuin lasketaan pisteet. 7 Wondersissa sentään tulee välillä katsottua muitakin pelaajia ja todeta että "älkää nyt helkkarissa enää syöttäkö vihreitä kortteja Juhalle, muuten se pääsee pisteissä karkuun". Peli ohjeistaakin pelaamaan useamman erän ja vaihtamaan paikkoja. Se on ihan käypä ohje sinänsä, että pelaajamäärästä huolimatta erän kestoksi ei paljon puolta tuntia enempää mene kun säännöt osataan.

Kolmas linnaan asetettu oranssi laatta palkitaan pisteytysbonuskortilla. Se taas voi suunnata rakentelua esimerkiksi kellarikerroksiin.

Lokerikoista pöytään ja takaisin

Ulkoasultaan Between Two Castles of Mad King Ludwig on kertakaikkisen upea. Kansikuva on herkullinen ja sisältö vasta yllättääkin. Game Trayzin lokerikot ovat aivan loistava lisä peliin. Alkuasettelun tekee noin minuutissa, sillä kun laatat on pelin hankinnan jälkeen punchattu kehyksistään ja aseteltu lokerikkoon, on järjestyksen ylläpito helppoa. Sen kun nostat lokerikot pöytään, minkä jälkeen jaetaan yksi valmis laattapino per pelaaja sekä asetetaan valtaistuinsalit ja puiset linnameeplet pöydälle. Se mikä sen sijaan on tuottanut vähän vaikeuksia, on laatoissa olevien merkkien tihrustelu. Jos on vähänkään ikänäköä, brillit kannattaa asettaa nenälle pelin ajaksi. Merkkien huomiointi on aivan olennaista laattojen asettelun optimoinnissa. Ohjekirja on selkeä ja ehkä parasta paperilaatua, mitä vastaan on lautapeleissä tullut. Pelaajien apulappu on aika selkeä kun sen on kerran hahmottanut. Lisäksi pelissä on vielä iso pino pisteytyslappuja, joita tosin kuluukin sitten useampi kerralla. Meillä laput ovat päässeet laminointikoneeseen, jotta niitä voi käyttää uudestaan.

Kenelle B2CoMKG sopii? Se on mukava filleri isollekin porukalle peli-illan alkuun tai muiden, isompien pelien lomaan. Osittainen yhteistyöelementti tarjoaa sopivan hengähdystauon totisemmasta pelaamisesta. Sääntöjen yksinkertaisuuden puolesta Between Two Castles suoriutunee myös perhepelinä, joskaan ei ehkä alle kymmenvuotiaille - tämä riippuu tietysti lapsen aiemmasta pelikokemuksesta. B2CoMKG on harvinaisen slotin peli, joka tulee meillä varmasti raivaamaan tiensä pöytään myös jatkossa.

Annika Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti