13. kesäkuuta 2016. NASA ilmoittaa löytäneensä toistaiseksi suurimman ekstrasolaarisen planeetan, joka kiertää kahta aurinkoa. Nimen Kepler-1647a saanut planeetta sijaitsee 3700 valovuoden päässä Maasta. Se vastaa kooltaan ja massaltaan Jupiteria, ja sen kierros tähtiensä ympäri kestää 1107 Maan päivää.
5. heinäkuuta 2016. Juno-luotain jarruttaa onnistuneesti Jupiterin kiertoradalle matkattuaan avaruudessa lähes viisi vuotta. Se tulee seuraavat kaksi vuotta kiertämään jättiplaneettaa huomattavasti lähempänä pintaa kuin edellinen luotain vuonna 1989. Tänä aikana se kerää ja lähettää tietoa planeetasta.
13. lokakuuta 2016. Kepler-3042 julkaistaan Spiel Essen –messuilla. Kepler-3042 sijaitsee tulevaisuuden utopiassa, jossa tutkimusmatkailusta läheisille taivaankappaleille on tullut uusi selviytymisen edellytys. Pelaajat ovat megakorporaatioiden edustajia, joiden päämääränä on löytää, vallata ja maankaltaistaa eli terraformoida galaksinsa planeettoja.
Kickstarterina julkaistava Kepler-3042 on vuonna 2010 perustetun italialaisen Placentia Gamesin viides lautapeli. Sen on suunnitellut Simone Cerruti Sola, ja visualisointi on Alan D’Amicon väripaletista. Aiempia saman pelitalon pelejä ovat Florenza, Ark & Noah sekä Bretagne; Florenzasta on lisäksi julkaistu kaksi korttiversiota. Placentia Games jatkaa Kepler-3042:ssa samaa tiivistä yhteistyötä Post Scriptumin kanssa. Roolijako on koeteltu ja toimivaksi todettu: Placentia Games hoitaa pelisuunnittelu, ja Post Scriptum sen julkaisemiseen liittyvän operatiivisen puolen. Toinen Post Scriptumin perustajista, Mario Sacchi, saa vuodessa yli sata yhteydenottoa peliharrastajilta ja –suunnittelijoilta liittyen uusiin prototyyppeihin tai ideoihin.
- Onneksi kaikki eivät lähetä fyysistä prototyyppiä! Kepler-3042:ssa minut vakuuttivat resurssinhallinnan muodot sekä ennen kaikkea loistava uudelleenpelattavuus. Olemme testanneet monia toimivia strategioita, emmekä todennäköisesti ole edes löytäneet vielä kaikkia. Voittaa voi siis monella eri tavalla, Mario Sacchi kertoo.
 |
| Mario Sacchi (oik.) testaamassa Kepler 3042:sta. Kuva: Post Scriptum / Placentia Games. |
Avaruudessa kukaan ei lisää resurssejasi
Työkalupakiksi kosmoksen valloitukseen pelaajat saavat 17 resurssiyksikköä, joita on kolmea tyyppiä: energiaa (7 yksikköä), materiaa (7 yksikköä) ja antimateriaa (3 yksikköä). Resurssit eivät pelin kuluessa lisäänny, joten resurssien jako on jokaisella vuorolla harkittava tarkkaan. Perinteistä resurssinhallintaa piristää burning-mahdollisuus, jossa pelaaja kuluttaa resurssejaan mahdollistaakseen lisätoimintoja.Tämä voi olla nokkela, strategiaa buustaava veto. Haittapuolena on se, että kyseinen resurssiyksikkö tai –yksiköt ovat iäksi mennyttä. Resurssiyksiköiden lisäksi peliin kuuluu pelilautojen ohella 28 planeettakorttia ja 4 Maa-korttia, 34 planeettalaattaa, 30 mitalitokenia, 18 kehityskorttia, 17 salaista tavoitekorttia, neljän valtion avaruusalukset ja merkit sekä toimintokuutiot. Ohjeet ovat englanniksi ja italiaksi.
Peli kestää 16 vuoroa. Kullakin vuorolla pelaaja valitsee yhden neljästä vaihtoehdosta. Hän voi rakentaa avaruusalusta, tuottaa resursseja, parantaa teknologista tasoaan tai etsiä, kolonisoida ja terraformoida planeettoja. Lisäksi hän voi polttaa (burn) 1 tai 2 resurssiyksikköä suorittaakseen 1-2 bonustoimintoa. Pelin päättyessä saavutukset pisteytetään, ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Pisteitä jaetaan muun muassa planeetoille päätyneestä antimateriasta, planeettojen valloituksesta, kaivoksille parkkeeratuista avaruusaluksista ja teknologiatason nostoista.
 |
| Pelin kuvittaja on Alan d’Amico, jonka työt tuovat mieleen Tintin. Kuvan kaltainen sinivihreä planeetta on vaikea maankaltaistettava, koska sillä esiintyy jo elämää: ihmisten mukanaan tuomat bakteerit saattavat johtaa planeetan eliömaailman tuhoutumiseen. |
We come in peace,... no really, we come in peace
Kolonisaatioteemainen peli tuo useimmille väistämättä mieleen interaktiot ja taistelut kilpavalloittajien kanssa. Kepler-3042:ssa interaktiota on vain vähän, eikä se vähä ole taistelua. Tämä peli on pelaajille, joita kiehtoo lähes täydellinen kontrolli. Kilpailijoiden etenemistä on toki hyvä sabotoida, ja jokin planeetta saattaa mennä nenän edestä toiselle. Seuraavien vuorojen suunnitteluun pätee silti sanonta ”hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty”. Taistelutoiminnan pois jättäminen oli Marion mukaan tarkkaan mietitty päätös.- Emme oikein löytäneet tällaiselle toimintovaihtoehdolle perusteita. Kepler-3042:ssa on hyvin vaikeaa saavuttaa voittamiseen tarvittavat pisteet. Olisi todella ilkeää, jos ne voisi menettää vastapelaajan hyökkäyksen vuoksi, kertoo Mario ja jatkaa tekijätiimin, itsensä mukaan lukien, olevan intohimoisia tieteen ja erityisesti astronomian suhteen. Kepler-3042:sta on tahdottu tehdä tieteellisesti pätevä, ja projektiin on tähän tarkoitukseen jopa palkattu asiantuntija Adrian Fartade.
Adrian on tarkastanut jokaisen teknologisen aspektin, planeettojen piirteet ja maankaltaistamisen prosessin. Jos ihmiskunta tuhannen vuoden päästä seikkailee linnunratamme ulkopuolella, se todennäköisesti käyttää planeettojen valloituksessa samanlaisia menetelmiä kuin mitä Kepler-3042:ssa on.
Pelin saa kickstarterista tai coneista
Kepler-3042 –kampanja päättyy Kickstarterissa 13. heinäkuuta. Peruspeli strech goaleineen kustantaa 45€, ja postituskuluista Suomeen kertyy 20€ lisää. Pelin voi myös noutaa Essenistä tai Luccasta.Mario Sacchin ja Placentia Gamesin katseet ovat jo seuraavassa julkaistavassa pelissä, joka kantaa työnimeä ”Grandi Laghi” (”Great Lakes”). Siinä jokainen pelaaja hallinnoi intiaaniheimoa tavoitteenaan kerät voittopisteitä uudentyyppisen ”action buildingin” avulla. Prototyypin toivotaan olevan pelattavissa jo Essenissä.
Italialainen lautapelikulttuuri vaikuttaa olevan nosteessa, minkä havainnon Mario vahvistaa.
- Hyviä pelisuunnittelijoita on todella paljon, ja he julkaisevat sekä italialaisten että ulkomaisten kustantajien kautta. Suunnittelijat työskentelevät tiiviisti kustannustoimittajien kanssa, mikä tuottaa aina vain parempia lautapelejä. Uskon tämän olevan yksi tärkeimmistä syistä alan kukoistukseen.
Teksti ja Mario Sacchin haastattelu: Annika Saarto
0 kommenttia:
Lähetä kommentti