Pandemic Iberia - paniikkia koleran aikaan

by Kai Saarto 06 tammikuuta 0 kommenttia Arvostelu lautapeli

Vuosi on 1848, Iberian niemimaalla jylläävät kolera, malaria, lavantauti sekä keltakuume.

Pandemic, tai kotimaisittain Pandemia, on erittäin suosittu pelisarja, jossa pelaajat yhteistyössä kamppailevat vaarallisia kulkutauteja vastaan. Tämä moderni klassikko on jotenkin onnistunut välttämään pelipöytämme, mutta siihen tuli nyt lopulta muutos Pandemic Iberian myötä.

Pelaajat voivat ottaa maalaislääkärin, sairaanhoitajan, rautatieläisen, merimiehen, poliitikon, agronomin tai kuninkaallisen akatemiatutkijan roolin taistelussa kulkutauteja vastaan.

Lissabonin ja Barcelonan väliin mahtuu paljon lääniä, jolla taudit leviävät. Hevoskärryillä matka etenee tuskallisen hitaasti, mutta Pandemic Iberiassa voi liikkua myös laivoilla satamakaupunkien välillä ja jopa rakentaa rautateitä. Junat nopeuttavat huikeasti pelaajien liikkumista, mutta mahdollisesti myös levittävät tauteja räjähdysmäisesti.

Lisäpelimuodot simuloivat potilasvirtojen ja sairauksien kulkua

Vahvasti historiasta ammentava peli lisää kaksi hyvin mielenkiintoista varianttia peruspeliin. Potilasvirta-pelimuodossa sairastuneet lähtevät muista kaupungeista vaeltamaan kohti pelaajan perustamaa sairaalaa. Tämä aiheuttaa mielenkiintoista elämää pelilaudalla, kun pitää arvioida potilasvirtojen määrää ja saapumisaikaa. Jos kaupunkiin kertyy missään vaiheessa neljäs sairastuneita kuvaava kuutio, alkaa epidemia-aalto levitä naapurikaupunkeihin. Kun sairaalaan saapuu liikaa henkensä puolesta pelkääviä sairastuneita, syntyy kontrolloimaton paniikki ja sairastuneet pakenevat ympäröiviin kaupunkeihin. Pelaajien rakentamat junaradat voivat tässä pelimuodossa muuttua hengenvaarallisiksi, sillä sairastuneet voivat liikkua kontrolloimattoman nopeasti ja aiheuttaa paniikin sairaalakaupungissa.

Kaksinpelimme loppuvaiheessa Annika lähti perustamaan viimeistä sairaalaa keltaiselle alueelle, ja Kaitsun tehtäväksi
jäi taistella epidemiaa vastaan kriittisellä punaisella alueella. Onnistui!

Historialliset sairaudet -pelimuodossa sairaudet eivät enää noudata peruskaavaa, vaan käyttäytyvät eri tavoilla. Kolera-aallot esimerkiksi kantavat kahden kaupungin päähän alkupaikastaan ja satamakaupunkiin pääsevä keltakuume puolestaan levittää tautia laivojen mukana toisiin satamiin.

Kumpikin pelimuoto tuo tunnelmaa ja lisää odottamattomia tilanteita. Yksinäinen punainen kuutio espanjalaisessa pikkukaupungissa, kaukana epidemian keskuspaikoista jää helposti huomaamatta. Seuraavassa hetkessä sairaalakaupungista käynnistyy paniikkiaalto, joka aiheuttaa koko Iberian luoteisrannikon kaupunkeihin leviävän epidemian.

“Oho, en huomannutkaan että se kuutio oli rautatien varrella”. Potilasvirta todellakin herättää pelilaudan eloon (ennen kuin kylvää kuolemaa).

Mitä Iberian jälkeen? Musta surma 1300-luvulla?

Pandemic Iberiassa eivät pelaajat parhaista yrityksistään huolimatta pysty taltuttamaan pelin neljää kulkutautia. Toimenpiteillä voidaan hidastaa vain vääjäämätöntä, historiallista epidemia-aaltoa. Tämä onnistuu parhaiten toimittamalla puhdasta vettä maakuntiin. Voittotavoite on vain tutkia sairautta. Keräämällä viisi saman väristä kaupunkikorttia ja käyttämällä ne samanvärisessä sairaalassa, saadaan taudista riittävästi tietoa. Jos pelaajat onnistuvat tutkimaan kaikki neljä tautia, ennen kuin tautiaalto puhkeaa kahdeksan kertaa, peli päättyy. Peli loppuu myös jos pelipakka tai yhden värin tautikuutiot loppuvat kesken.

Maalaislääkäri ja agronomi kohtasivat Burgosin sairaalassa tiedonvaihdon merkeissä. "Pablo, tässä tiedot Valladolidin klinikalta!", agronomi kuiskasi. "Esmeralda, tämä oli puuttuva palanen. Nyt ymmärrän mikä aiheuttaa lavantaudin! Punainen kaupunkikorttisi ratkaisi kaiken!".

Ensimmäiseksi Pandemic-kokemukseksi Iberia oli hyvin miellyttävä. Peli on todella kaunis laatikosta lähtien. Pelilauta miellyttää silmää ja kuvitus on korteissakin hyvää. Mukana tulee myös pieni taidevihko, josta näkee miten esimerkiksi upea kansikuva on syntynyt.

Iberia saattaa olla jonkinlaisen itsenäisten historiallisten Pandemic-pelien sarjan avaus. Laatikon kannessa lukee Limited Collector’s Edition. Yhden (suuren) painoksen peli todennäköisesti saa sarjan tosifanit avaamaan kukkaronnyörejään ainutkertaisuutensa ansiosta ja tuo myös sarjan pariin pelaajia, jotka innostuvat teeman vuoksi kokeilemaan peliä. Näin ainakin meidän kohdallamme kävi. Hyvinkin mahdollisesti pelin tekijöillä on jo mielessään seuraava aihio. Ehkä se on musta surma 1300-luvun Euroopassa ja sen lähialueilla, tai lähihistoriallisempi Länsi-Afrikan ebolaepidemia vuonna 2014.

Rakkautta koleran aikaan? Agronomi ja maalaislääkäri ratkaisivat pelissämme yhteistyössä lavantaudin mysteerin.

Meillä oli taustalla jonkin verran kokemusta Matt Leacockin peleistä (Salaisuuksien saari, Forbidden Desert) ja Pandemic Iberia tuntui suoralta jatkumolta niihin pelimekaniikkojensa osalta. Iberiassa Leacock on tehnyt yhteistyötä Jesus Torres Castron kanssa. Castro on Cordoban yliopiston fysiikan professori ja suunnittelee harrastuksenaan lautapelejä. Pandemian perusjuoni muistuttaa suuresti myös Patrick Lysaghtin Commissioned-peliä, jossa tosin mekaniikka on käänteinen: pelaajat ovat ensimmäisen vuosisadan apostoleja, jotka pyrkivät evankelioimaan ("tartuttamaan uskolla") Lähi-Itää ja Välimeren aluetta ja perustamaan sinne seurakuntia. Pidimme tästäkin pelistä.

Kolmen vartin fiksu ja kaunis yhteistyöpeli toimii monenlaisessa tilanteessa ja on myös varsin näppärän kokoinen. Itse kanniskelen sitä varmasti pelikerhoon seuraavat pari kuukautta.