Pingwin: pakko saada kalaa!

by 11 marraskuuta 0 kommenttia

No nyt on pingviineillä kalanhimo! Kunhan saavat napattua herkut ennen lajitoveria ja kunhan jäälautta ei ehdi sulaa alta.


Pingwin (engl. Hey, that’s my fish!) vuodelta 2003 on onnistunut perhepeli, mistä todistaa myös se, että sen deluxe-versiota myydään yhä suomalaisissa lautapelikaupoissa. Kalojen perässä hyppelyn ovat suunnitelleet Günter Cornett ja Alvydas Jakeliunas. Deluxe- ja perusversio eroavat pingviinihahmojen materiaalin ja ulkomuodon osalta. Pingviinejä riittää 2-4 pelaajalle.

Pelin ideana on rohmuta mahdollisimman paljon kalaa. Liikkuminen heksoista koostuvalla modulaarilaudalla rajoittaa sekä omien että muiden kilpailijoiden pingviinien jatkoliikkeitä. Heksojen kuvituksena on yksi, kaksi tai kolme kalaa. Heksat asetellaan pelin alussa sattumanvaraiseksi pelilaatastoksi, minkä jälkeen pelaajat laittavat pingviinit tönöttämään kunkin omalle heksalleen, sellaiselle jossa on vain yksi kala. Kolmen kalan heksat eivät saa olla toistensa naapureina.

Alkuasetelma. Kolmen pelaajan pingviinit tönöttävät yhden kalan heksoilla.
Pingviini voi liikkua vuorollaan suoraan yhtä heksalinjaa niin pitkälle kuin haluaa tai kunnes laudan reuna tai toinen pingviini torppaa matkan. Lähtiessään liikkeelle pelaaja nappaa kokoelmaansa sen heksan, jonka päällä pingviini oli. Parhaita alkusijainteja ovat sellaiset, joista pääsee moneen vaihtoehtoiseen kolmen kalan heksaan, ne kun ovat pisteytyksessä kolme kertaa arvokkaampia kuin yhden kalan heksat. Pelin edetessä ja laattojen hävitessä pelaajien kokoelmiin heksalautaan muodostuu railoja ja reikiä. Lopulta tilanne on se, että pingviinit eivät enää pysty liikkumaan tai ne ovat omalla saarekkeellaan, joiden heksoista muut eivät enää pysty kisaamaan. Tässä vaiheessa loput heksat jaetaan omistajilleen, ja pisteytys alkaa. Eniten kaloja pyydystänyt luonnollisesti voittaa.

Peli lähestyy loppuaan. Vihreillä pingviineillä
ei ole enää paljon liikkumavaraa.
Pingwin on lyhyt ja näppärä peli, jota jaksaisi ja viitsisi pelata usean kerran putkeen. Meillä tämä oli viikon ajan lainassa pelikerhokaverilta, jonka perheen tyttöjen suosiossa peli on. Meidän nelivuotias Sampo on ehkä hivenen liian nuori pelin edellyttämään strategiseen ajatteluun; toki tuurillakin voi ehkä pärjätä ja vanhemmat totta kai auttavat. Ikäsuositus on 8+. Jos jostain haluaa valittaa niin ehkä siitä, että heksalaataston kokoaminen on melko hidasta. Mutta sen voi tietysti ottaa sorminäppäryystreenin kannalta.

Meillä oli kokeilussa perusversio.

Annika Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti