Listasimme Annikan kanssa kesän Hot-10 pelimme. Eli ne pelit, joita ludoteekistamme löytyy ja joita eniten haluaisimme pelata juuri nyt.
Annikan Hot-10
Tatsista ei valitettavasti ole apua pelaajapulaan. Sauve Moutons (Turn the Tide)- Fury of Dracula 3rd. Ed.
- Fuggi Fuggi (Fearsome Floors)
- Francis Drake
- Saboteur
- Traders of Osaka
- Codenames
Annika: Tässä vaiheessa kesää, kun aivot ovat olleet jo tovin narikassa, ei houkuta hirveästi käydä uusien raskaiden (lue: lähinnä worker placementtien) kimppuun. Viticulture oli vaikea jättää listalta pois. Lohdutin itseäni toteamalla, että hottistusinan listalle Viticulturekin olisi selvinnyt, ja Okiya kenties myös. Eniten keskittymistä vaativat pelit ylläolevalla listalla ovat Fury of Dracula ja Francis Drake. Dracula on houkuttanut siitä saakka, kun näin Shut up -tyyppien siitä tekemän videon. Kaitsu aloitti sääntöihin perehtymisen kesäkuussa, ja sen hedelmiä odotellessa… Emme ole siis tuota peliä pelanneet vielä kertaakaan. Francis Drake on ajatusmaailmassani lautapelien kuningas siinä missä Viticulture on niiden kuningatar (onko teidänkin mielestänne peleillä sukupuoli?). Pelilauta on tajuttoman hieno, “mahonkinen”, ja itse pelin kaksivaiheisuus vaatii ihan erityistä huolellisuutta ja pelitajua. Olemme tähän saakka pelanneet Drakea vain kaksistaan tai virtuaalisen kolmannen pelaajan kanssa. Olisi jo aika kokeilla sitä ihan oikeiden lisäpelaajien kanssa.
Listalla on usea peli, jota tahtoisin päästä kokeilemaan ison porukan kanssa: Spyfall, Saboteur ja Bang! The Dice Game. Kaikki ne ovat olleet vähän aneemisia, kun pelaajia on ollut vain kolme. Bang oli kesäkuussa erään lautapeli-illanviettomme viimeinen peli, mutta silmät ristissä olin ihan ulkona sen tapahtumista. Taisin olla lainsuojaton, räjäyttää itseni pois leikistä mutta silti voittaa lainsuojattomien joukkueessa? Kaitsu on tätä peliä kehunut niin monta kertaa, että sen yksinkertaisesti täytyy olla hyvä, eli en luovuta vielä. Mai-Starin voi senkin sijoittaa niiden pelien kategoriaan, jotka ovat parhaimmillaan kun pelaajia on monta. Kolme ei vielä riitä, eikä neljäkään ole niin hyvä kuin viisi tai kuusi. Tämä korttipeli se vain pitää otteessaan! Luulen yhden syyn olevan se, etten ole voittanut vielä kertaakaan, ja sekös pitää mielenkiintoa yllä.
Tiedättekö sen tunteen, kun pelaa uutta peliä ja jo heti alussa tuntee punan kohoavan poskilleen ja kiihtymyksen hiljaa heräävän? Ja tietää, että peli on hyvä, ja haluaa jo pelata sitä toisen ja kolmannen ja n:nnen kerran? Fuggi fuggi! oli minulle tällainen kokemus. Sitä on takana vasta yksi pelikerta, ja todennäköisesti tyrkytän sitä pöydälle viimeistään ylihuomenna “ex tempore torstai-conissamme”. Pelissä yritetään pelastua prinssi Fieson vankilalabyrintistä ja siellä vaanivalta hirviöltä. Mekaniikka on liikeohjelmointia. Myös Sauve Moutons aiheutti minussa väristyksiä, ja asetin sen peräti listani ykköseksi. Se on kepeämpi peli kuin muun muassa Fuggi fuggi, mutta jokin siinä kolahti. Kutsun tätä korttipeliä “pikkumajakaksi”, erotukseksi raskaammasta Bretagnesta, jossa niin ikään on majakkateema. Olemme pelanneet pikkumajakkaa vain matkoilla, varsin epäoptimaalisissa olosuhteissa. Silti pelin mekaniikasta, ja sen potentiaalista, sai nopeasti kiinni. Sauve Moutons on minulle kuin iki-ihana (mutta jo vähän kyllästyttävä) 6Nimmt! kakkostasolla.
Sijoilla yhdeksän ja kymmenen ovat Traders of Osaka sekä Codenames. Molemmat ehkä etupäässä potentiaalinsa tähden. Osakassa on piristävä mekaniikka, ja pelilaatikko ja -lauta nyt vain ovat niiiiin upeat, että sekin täytyy huomioida. Olen hivellyt lautaa ja sen pinnassa olevaa tehdasjauhetta (or whatever) monta kertaa. Kunnollisia pelikertoja ei ollut listaa laadittaessa takana vielä yhtäkään. Codenames on ihan kelpo peli, ei mikään Mensa-voittaja mutta - kuten Osaka - erilaisuudessaan virkistävä.
Francis Drake on upean näköinen työläistenasettelupeli. |
- Francis Drake
- Traders of Osaka
- Lords of Waterdeep
- Fury of Dracula 3rd. ed.
- Okiya
- Fuggi Fuggi! (Fearsome Floors)
- Yunnan
Listan ykköspaikkaa pitää Francis Drake, jota on ehditty pelaamaan vain kerran. Himottaisi pelata tätä niin vietävästi. Peli on ensinnäkin upean näköinen ja isokokoinen. Suuren seikkailun tuntu on läsnä koko ajan. Tämä voi haastaa tosissaan Viticulturen (listalla 8.) parhaana työläistenasettelupelinä henkilökohtaisessa listassani. Siinä missä Viticulture on mahtavan temaattinen ja tiukka, on Francis Drake taas avaran tuntuinen. Ensiksi varustellaan laivaa Englannissa, sitten taistellaan ja käydään kauppaa Karibialla.
Lords of Waterdeep keikkuu neljäntenä, vaikka ei pärjää pelinä kahdelle edellä mainitulle. Se on kuitenkin kelpo worker placement, pidän varsinkin siitä miten rakennusten ostaminen toimii, lopun listasijoituksesta määrittää uutuudenviehätys, sillä tätä on vasta kahdesti pelattu pöydällä. Tabletilla Waterdeeppiä kyllä on väännetty runsaasti.
Työläistenasettelua edustaa vielä listan kymppi, eli teekauppapeli Yunnan. En ole ehtinyt vielä tätä kokeilemaan, mutta kuulen laatikon kutsuvan minua aina ohi kävellessäni. Siinä on Francis Draken tapaan kaksiosainen pelilauta, jossa ensin hoidetaan hovissa asioita ja toisessa vaiheessa sitten tehdään varsinaista teekauppaa.
Aasialaista kauppateemaa edustaa myös listakakkonen, Traders of Osaka. Se on todella kaunis ja tuotantoarvoiltaan korkea korttipeli pikkuriikkisellä pelilaudalla. Pelaajat koittavat laivata monitoimikorteilla pelaten tavaraa Edoon. Välillä taifuuni iskee paatteihin ja lastinsa voi menettää, jollei sitä saa pelastettua. Vaikuttaa hyvin lupaavalta, kepeähköltä peliltä.
Pelasimme Osakaa listan laatimisen jälkeen lopulta kunnolla. Lunasti odotuksia. |
Arboretum on ollut kesän kestosuosikkejani ja porskuttaa edelleen hottis-listalla viidentenä.
Fury of Dracula hankittiin jo kesäkuussa, mutta sitä ei ole vieläkään saatu pöytään. Tässä on vähän lähinnä Fantasy Flightin peleihin liittämääni ameritrash-painolastia. Dracula on tosi komea, mutta sääntöjä on vahvan temaattisuuden vuoksi paljon ja peli vie rutosti aikaa. Sopivaa hetkeä ja porukkaa ei ole vielä tullut eteen.
Fuggi fuggi! on Annikan löytö, jota pelattiin itse asiassa ensimmäistä kertaa tänään. Jotenkin pelin henki toi mieleen Robo Rallyn, vaikka se ei ollutkaan sinänsä liikeohjelmointia. Pelaajien varoman hirviön liikehdintä noudattaa yksinkertaista ohjelmaa, jonka miettiminen suhteessa omien ukkojen liikuttamiseen on hauskaa. Fuggia voi pelata jopa 7 pelaajaa kerralla ja uskon, että tästä saa tosi hyvän ja kepeän seurapelin isommalle seurueelle.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti