Arvostelu: Diablo III

by 06 elokuuta 0 kommenttia
Pelaajien kahdentoista vuoden odotus palkittiin toukokuussa 2012, kun Diablo III lopulta saapui kauppoihin. Tosin se myytiin loppuun ennätysvauhtia ja maahantuoja sai pistää parastaa saadakseen kauppojen hyllyille täytettä .

Edeltävä Diablo II oli ollut genren merkkipaalu vuosia ja sitä pelattiin edelleen ahkerasti. Pelaajien odotukset olivat siis todella korkealla.

Pelin taustatarina jakaantuu neljään näytökseen. Taivaalta Tristramin kylän lähelle pudonnut meteoriitti nostaa kuolleet haudasta ja pelaajan tehtävänä on selvittää mistä on kyse. Hyvin nopeasti jo taistellaan demonipomojen kanssa ja loppuhuipennuksena kohdataan tietysti pelisarjan nimikkopahis Diablo.

Diablo III on hyvin simppeli. Moni odotti sarjan uudistuvan enemmän kolmososan myötä. Itse asiassa pelisarjaa on yksinkertaistettu kakkososasta. Kaikki ylimääräinen on hiottu pois ja keskitytty aivan ydinpeliin, eli loppumattomaan hiirennaksutteluun jolla monsterit kuolevat ja tipuvat aina vain paranevaa loottia.

Oma sankari tehdään viidestä valinnaisesta hahmoluokasta: barbaarista, demoninmetsästäjästä, munkista, noitatohtorista tai velhosta. Kaikki hahmot ovat keskenään niin erilaisia, että peli tulee todennäköisesti pelattua läpi useampaan kertaan. Itselleni noita kertoja on tainnut kertyä jo kymmenkunta. 

Barbaari juoksee keskelle hirviölaumaa kirves heiluen ja hurme lentää. Munkki luottaa samoin  lähikontaktiin suosien nyrkkirautoja. Demoninmetsästäjä luottaa varsijouseen ja erilaisiin ansoihin, joilla pitää vihut lyömäetäisyyden ulkopuolella. Noitatohtori manaa zombiarmeijan avukseen. Kullakin hahmoluokalla on kasa käyttöön valittavia kykyjä, joilla hahmoaan voi tuunata omaan pelityyliin tai tilanteeseen sopivaksi.

Eteneminen on suoraviivaista: hahmoa klikataan ruudulla eteenpäin ja vastaantulevia monsteriaaltoja kliksutetaan hengiltä erilaisin hyökkäyksin. Kolmevuotiaskin tajuisi välittömästi mistä on kysymys, sillä käytännössä peliä voisi pelata yhdellä kädellä loppupelin vaikeampia matseja lukuunottamtta. Koukutus tulee hahmon varusteiden parantelusta. Tavaraa tippuu voitetuilta ja muiden pelaajien löytämiä tavaroita saa ostaa huutokaupasta. Peli vaatiikin jatkuvan internetyhteyden ja modernin tietokoneen. Nettiyhteyden ansiosta Diabloa voi pelata myös kolmen kaverin kanssa ryhmänä, mikä lisää pelin elinikää.

Nettipeli tuo Diabloon paljon hyvää ja pahaa. Sosiaalisen aspektin vuoksi se ei tunnu yksinpelinäkään yksinäiseltä puurtamiselta. Valitettavasti sivuilmiöinä peliin on tullut kultarahakauppiaita, jotka spämmäävät keskusteluruutuja mainoksin. Kerran myös hakkeri otti pelitilini haltuun ja pölli vaivalla keräämäni kultarahat.

Diablo III suurin ongelma liittyy pelin online-huutokauppaan ja esineiden drop rateen. Huutokauppoja on itseasiassa kaksi, toinen toimii pelin valuutalla, toinen oikealla rahalla. Pelaaja voi siis jopa tienata jotain myymällä tavaroita oikealla rahalla. Käytännössä parhaita omalle hahmolle tipahtavia esineitä ei tipu oikeastaan koskaan monstereilta. Jos haluaa hahmolleen kunnon releet on pakko käyttää huutokauppaa. Reilussa vuodessa, jonka peli on ollut ulkona,  tilanne on mennyt aika absurdiksi. Jos näkee pikkaisen vaivaa ja tekee huutokaupassa täsmähakuja alimman hinnan perusteella hahmolleen voi saada aivan huippuvehkeet pikkurahalla. Esimerkiksi tasokaton saavuttaneille barbaarilleni ja demoninmetsästäjälle ostin Inferno-vaikeustasoa varten monia huippuesineitä alle kymppitonnilla kultaa kappale. Tuollaisen rahamäärän keräämiseen ei mene loppupelissä montaakaan minuuttia.

Nyt ilmestyvät konsolikäännökset korjaavat tämän seikan jättämällä huutokaupan pois ja parantamalla hahmolle sopivien esineiden drop ratea. Netissä onkin napistu siitä, että konsolipelaajat saavat sen pelin, jonka PC-miehet olisivat halunneet. 

Peli on vapaa-ajan ja hiirikäden turma, se on loppuun saakka hinkattu massojen viihdyke jonka seireenilaulu houkuttaa vielä pitkään läpipeluuseen tarvittavan reilun 20 pelitunnin jälkeen.  Näin siis jos et ole henkeen ja vereen Diablo II -fani. Heitä pelin yksinkertaistaminen on kyrsinyt eniten. Yksinkertaisuudestaan ja tyhmästä drop rate -ongelmasta huolimatta olen käyttänyt Diablo III:een yli 220 tuntia, mikä on nostaa sen World of Tanksin kanssa viime vuosien eniten pelaamakseni nimikkeeksi.
Diablo III on saamassa myös ensimmäisen lisäosansa. Odottelemme Blizzardin julkistavan ensimmäiset tiedonjyvät siitä aivan näinä päivinä.


Kai Saarto    
88/100
Diablo III
Kehittäjä: Blizzard
Saatavilla: PC, Mac
Testattu: PC
Ikäraja: 16

Kai Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.