GameTek - kirja tieteistä ja lautapeleistä

by Kai Saarto 01 helmikuuta 0 kommenttia Artikkelit Arvostelu Kickstarter lautapeli

Geoff Engelstein on yhdysvaltalainen lautapelisuunnittelija ja podcast-juontaja. Hän toimii lautapelisuunnittelun dosenttina New Yorkin yliopiston alaisessa NYU Game Centerissä. Geoff on suunnitellut (yleensä lastensa Brianin ja Sydneyn kanssa) mm. sellaiset pelit kuin  Space Cadets (2012), The Fog of War (2016), The Dragon & Flagon (2016), Pit Crew (2017) ja The Expanse (2017).


Monet tuntevat Engelsteinin tämän Dice Tower -podcastiin vuodesta 2007 lähtien tekemästä GameTek-ohjelmaosuudesta. Kickstarterin kautta julkaistu GameTek -kirja perustuu ohjelman ensimmäisen vuosikymmenen sisältöihin.

Podcastia tuntemattomille kerrottakoon, että GameTekin aiheet käsittelevät peleihin ja pelaamiseen liittyvää tiedettä, esimerkiksi matematiikkaa ja psykologiaa. GameTek - The Math and Science of Gaming on yli 70 lyhyen esseen kokoelma. Koska kirjassa on sivuja kuitenkin vain reilu 300, ovat jutut vain muutaman sivun pituisia. Tämä on oikeastaan oikein hyvä asia, sillä tiiviit esseet herättävät juuri sopivasti mielenkiintoa aiheisiinsa. Näistä voi sitten etsiä itsekseen lisätietoa.

Monet esseistä ovat sellaisia, jotka käyvät anekdootteina samanhenkisten ihmisten kanssa jutellessa. Luin itse kirjan lähes yhdeltä istumalta, ja usein oli pakko innosta puhisten kertoa vaimolle ja lapsille jostain todella mielenkiintoisesta lukemastani pätkästä. Olen selvästi sellainen cool-isä siis.

Geoff Engelstein avaa monimutkaisetkin peliteoreettiset asiat tavalla, jonka tällainen vähäisellä matemaattisella lahjakkuudella varustettu yksilö ymmärtää. Nashin tasapaino (engl. Nash Equilibrium) aukesi kivi-sakset-paperi -esimerkkien kautta. Klassinen matemaattinen vangin ongelmakin yhdistetään näppärästi lautapeleihin, kuten Diplomacyyn, Game of Thronesiin ja Incan Goldiin.

Eivätkä esseiden aiheet ole vain teorian tasolla mielenkiintoisia, vaan ne voivat olla pelitilanteissa hyödyksi.

Monty Hallin ongelma ja luopumisen vaikeus

Yksi suosikkiesseistäni käsittelee klassista Monty Hallin ongelmaa. Monty Hall oli yhdysvaltalaisen Let’s Make a Deal -kisailuohjelman juontaja. Ohjelmassa menestynyt kilpailija sai lopussa valita yhden kolmesta ovesta. Yhden takana oli arvokas palkinto ja kahden muun takana lähes arvoton. Kisailijan valittua yhden oven, Monty avasi toisen jäljellä olevista paljastaen toisen huonoista palkinnoista. Nyt kisailija sai valita avaako ensin valitsemansa oven vai haluaako vaihtaa toiseen jäljellä olevaan.

Voiko vaihtamisella tai vaihtamatta jättämisellä olla mitään merkitystä todennäköisyyteen saada arvokas palkinto? Eikö todennäköisyys voittoon ole kahden oven välillä 50/50?  Vielä 90-luvulla Monty Hallin probleema nostatti paljon keskustelua amerikkaislehdissä, jopa matemaatikkojen kesken.

Todennäköisyyksien valossa kannattaa aina vaihtaa ovea. Ensimmäisen valinnan kohdalla on ⅓ mahdollisuus osua oikein. Todennäköisyys voittoon ovea vaihtamalla on selvästi parempi, ⅔. Tämä sotii intuitiota vastaan, mutta todennäköisyyslaskelman oikeus todistettiin käytännössä vuonna 1991, kun yli 1 000 amerikkalaiskoulun oppilaat testasivat asian. Oven vaihtaminen oli oikea valinta noin 66% tapauksista.

Kuitenkin noin 90% pitää kiinni ensivalinnastaan. Tämä johtuu sellaisesta psykologisesta ilmiöstä, kuin katumuksen pelko. Ihminen tuntee, että jos hän vaihtaa ovea ja se osoittautuu vääräksi valinnaksi, on häpeä ja katumus suurempi kuin jos ensimmäinen valinta osoittautuu vääräksi.

Kickstarterissa bäkänneille toimitettiin nimmaroidut kirjat. Taisi olla Geoffilla paljon nimmaroitavaa...

Paljon naposteltavaa

Aiheet pysyvät tarpeeksi lähellä lautapelejä pitääkseen kiinnostukseni yllä. En usko, että saan hyödynnettyä Erdősin ja Renyin verkkoteoriaa käytännössä Trans Europassa tai että NP-täydellisiin ongelmiin kuuluvan kauppamatkustajan ongelman tunteminen tekisi minusta yhtään parempaa Thurn und Taxissa. Engelsteinin kuiva huumori sopii yhteen kirjan kuivempienkin juttujen kanssa, joten luin kaiken enemmän kuin mielelläni.

Jotkut laskutoimitukset, kuten toiminnon odotusarvon laskeminen, alkavat olla tasoa, josta ehkä selviäisin pelipöydässä. Odotusarvon kautta voisi esimerkiksi laskea, kannattaako Twilight Strugglen Olympiakisa-kortti pelata eventtinä vai ottaa operaatiopisteinä. Vaikka oman pelin parantaminen päässälaskuilla ei kiinnostaisikaan, on GameTek-kirjassa paljon muitakin naposteltavan kokoisia juttuja.

Psykologian alle on niputettu lukuja, joissa käsitellään muun muassa pelistä kuullun suullisen peliarvion merkittävyyttä luettuun verrattuna, sekä ryhmäajattelun vaikutusta siihen, mitkä strategiat tuntuvat peleissä toisia vahvemmilta. Entä miten oikeita voimafantasian naruja vetelevät pelit saavat meidät puolelleen?

Eri pelimekaniikkoja ja pelien historiaa käsitellään omissa alaluvuissaan. Kirjan lopussa on laajahko lähdeluettelo sekä jakso-opas Ludology-podcastissä julkaistuihin GameTek-pätkiin.

Sähköisen e-kirjan saa näemmä reilulla kympillä Kindlelle Amazonista, ja fyysinen versio näyttää kustantavan Booky.fissä reilut 50€.

Podcastin muodossa lähes samat tarinat voi kuunnella http://ludology.libsyn.com/ -osoitteessa. Hakukenttään kannattaa kirjoittaa “GameTek Classic”.