Harvest - kymmenen toimintoa laudalla

by Annika Saarto 15 helmikuuta 0 kommenttia Arvostelu lautapeli

“Tämähän on Tiny Epic Agricola fantsumausteella”, tokaisi Kaitsu, kun vedimme ensimmäisiä kertoja Harvestia. Ja mikä jottei: peltojen managerointi ja kilpa parhaista toiminnoista ovat molemmissa ihan core-juttuja. Harvestissa tosin lisääntyvät vain juuresmukulat.


Meillä on, kuten moni tietää, kovasti tykästytty worker placementteihin eli työläistenasettelupeleihin. Jokunen päivä sitten tein inventaariota tämän mekaniikan peleistä omissa hyllyissä, ja sellaisella vähän höllemmällä laskutavalla sain tulokseksi 22 nimikettä. Se on aika paljon, mutta suhteellisen harvoin niitä silti tulee nostettua esille, varsinkaan arki-iltana, jolloin harvemmin jaksaa rasittaa aivojaan optimointiharjoituksella yli puolta tuntia. Niinpä olemme tervehtineet suurella ilolla kolmea lyhytkestoista, tuohon max 30 minuutin haarukkaan sijoittuvaa worker placementia, jotka ovat löytäneet tiensä meillekin: Mint Works (2017), New Bedford (2016) ja uusimpana Harvest (2017). Näitä voisi mielellään olla meillä useampikin.

TMG:n loppuvuonna 2017 julkaisema Harvest on suunnittelija Trey Chambersin ensimmäisiä pelejä. Harvest tiivistää worker placementin olennaiset komponentit ja jännitykseen viiteen kierrokseen, kymmeneen worker-toimintoon. Työläispaikkoja on kahden hengen pelissä tarjolla kahdeksan per kierros, kolmella ja neljällä pelaajalla skaalautuvasti enemmän. Workereita on käytössä vain kaksi.

Workerit laitetaan hommiin pienelle laudalle tai jollekin kierroskohtaisista korteista.

Lady Lakinplots ja Bo Mudd kisasivat, kumpi voitti?

Pelin erityiset jujut ovat erikoishahmot (lue: unique player powers), vuorojärjestyskortit ja kierroskohtaiset kertakäyttöiset työläispaikkakortit. Toiminnot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: käytännön maataloustyöt, raaka-aineiden hankkiminen sekä tiluksiin ja rakennuksiin liittyvät investoinnit.

Erikoishahmojen sijaan voi pelata normidudeilla, mutta se on varmasti vähän tylsää. On oikein mainiota antaa erikoiskykyjensä ohjata strategiaa ja pyrkiä optimoimaan niiden käyttö. Viimeisimmässä kaksinpelissämme minä olin mikromanageroija Lady Lakinplots ja Kaitsu kastelujärjestelmien erikoismies Bo Mudd. Kykenin vaihtelemaan mielivaltaisesti kylvön, kastelun ja sadonkorjuun toimintoja oman mieleni mukaan. Lisäksi peltoni olivat niin ravinteikkaat, että sato kypsyi yli äyräidensä, valuen pellon reunojen yli. Tilatehokkuutta! Bo Muddin ei juuri tarvinnut vettä hankkia, hänellä oli sitä omasta takaa yllin kyllin.

Istutin kaikkein kallisarvoisimmat rockali-mukulani peltoon ja annoin niiden mehevöityä ja lisääntyä siellä vaarallisen pitkään, kolmannelle kierrokselle saakka. Kolmannelle ja neljällenne kierroksille varmistin itselleni aloittavan pelaajan aseman, jotta sain hankituksi siemenet ja kakat vielä toiseen, vähän kepeämpään sadonkorjuuseen. Jätin pellot kokonaan tyhjiksi viimeiselle kierroksella ja keskityin rakennushommiin, joilla sain ylimääräisiä pisteytyskortteja.

Optimointini onnistui mielestäni todella hyvin. Lopputulos oli 45 pistettä minulle, 46 Kaitsulle. Jotain olisi siis pitänyt tehdä vielä paremmin. Kisamme ovat lähes aina olleet tasaväkisiä, joskin tiettyjä hahmoja pystyy todennäköisesti hyödyntämään paremmin kolmen tai neljän hengen peleissä. Silloin, kun en ole jostain syystä osannut tai tajunnut käyttää erikoiskykyäni, olen hävinnyt selvästi.

[Kaitsu: Bo Muddin pellot ovat kostealla maalla ja sadon kasvattaminen vaatii selvästi vähemmän arvokasta vettä. Otin taktiikakseni kasvatella parilla pellolla jatkuvasti herneitä, jotka eivät tarvinneet Muddin erikoiskyvyn takia lainkaan lisävettä lisääntyäkseen. Herneistä ei saa paljoa pisteitä, mutta jokainen lasketaan. Toisekseen sain rakennettua porkkanantuotantoa kasvattavan rakennuksen, joka kombotti hyvin porkkanoista lisäpisteitä antavan rakennukseni kanssa.]

Tarjolla on vähän enemmän kuin välttämätön

Harvest ei ole resurssien suhteen niin tiukka kuin monet muut worker placementit. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että joka kierroksen alussa jokainen valitsee itselleen vuorojärjestyskortin, johon sisältyy jokin bonus. Toisekseen perustoimintopaikkojen oheen arvotaan kullekin kierrokselle 2-4 ylimääräistä toimintopaikkakorttia. Niissä on usein monipuolisempia vaihtoehtoja kuin laudalla. Vuorojärjestys- ja toimintokortit yhdessä takaavat sen, että jokaisella kierroksella voi tehdä hyviä ratkaisuja, vaikka se kaikkein paras ratkaisu vietäisiin nenän edestä.

Pormestari Bailey Haystacks on yksi hahmoista.

Jos resurssien niukkuus ei aiheuta suuren suurta painetta, niin vähäinen kierrosmäärä sitäkin enemmän. Optimoinnissa ei ole varaa tehdä virheitä, koska niitä ei ole aikaa paikata. Vaikka peli on äkkiä ohi, tuntee silti saaneensa täyden kokemuksen. Harvest on filleri ehdottomasti vain kestoltaan. Kaitsu on kokeillut myös nelinpeliä, joka ei kestänyt sekään pitkään. Toimintopaikkojen suurempi määrä takasi sen, että valinnanvaraa oli yhtä paljon.

Puista kakkaa, wau!

Hienot puiset kakka-, vesi- ja eliksiiritokenit ovat hyvä panostus julkaisijalta - kuutioista ei saisi samanlaista autenttista tunnelmaa! Juurekset sen sijaan ovat pahvia, ja niistä kaksi vaaleinta menee helposti sekaisin. Kuvitus on kivaa mutta vähän hailakkaa: fantasiahahmot saisivat erottua paremmin taustastaan.

Puisia kikkareita ja pahvisia kurpitsoja.

Sääntölehtisen avulla pääsee hyvin alkuun. “Tendaussääntöä”, eli peltojen kastelua, tosin jouduimme tankkaamaan useaan otteeseen. Lyhyesti siis tähän, koska kuitenkin googletamme jossain vaiheessa omia ohjeitamme: satolaatat käännetään ympäri heti kun ne on kylvetty ja lannoitettu. Vettä tarvitaan niin monta pisaraa kuin käännetyssä satolaatassa on tähtiä, tämä jos hoituu, niin sato kasvaa yhdellä laatalla.

Ending notes:
Ehkä, jos otan ensi kerralla hahmokseni Landalfin, olen voittamaton. Tyyppi loihtii pullon eliksiiriä yhdestä vesipisarasta ja kakkakikkareesta. Ja tällä eliksiirillä onkin sitten sellainen teho, että sillä lannoittaa koko kylvöpellon. Vaviskaa.

**

Todellisuuspako haastatteli Trey Chambersia:
https://todellisuuspako.blogspot.fi/2018/02/haastattelussa-trey-chambers.html